Ravintoloita ja leipomista

Claredon, Virginia
Hyvää Groundhog-päivää (Murmelin päivää)! Ilmeisesti talvi on ohi, koska murmeli ei nähnyt varjoaan tänä aamuna 🙂
 
Onpas ollut tapahtumarikas viikonloppu! Aloitin viikonlopun vieton jo torstaina puolen päivän jälkeen, kun mies tuli aikaisemmin töistä potemaan kovaa migreeniä. Mies jäi nukkumaan ja minä sain auton käyttöön, jei! Olin suunnitellut koko viikon leipomista ja pääsin ihan yksin kauppaan pyörimään ilman että joku hengittää niskaan koko ajan. Esimmäinen kuva on naapurikaupungista, Claredonista. Claredon on kaunis kaupunki, kauniimpi kuin Court House, missä me asustelemme. Court House on (kuten nimikin jo kertoo) täynnä virastotaloja, eikä ole kovin inspiroivaa… Tykkään kävellä Claredoniin ihan vaan pyörimään kauppoihin tai metsästämään kivaa ravintolaa illallista varten. 
 
Torstain missio oli leivontatarvikkeet. Amerikkalaiset leipovat useimmiten “lisää vain vesi”-leivonnaisia ja kun suomalaisena on tottunut että jauhoja löytyy montaa eri sorttia, niin teki vähän tiukkaa löytää kaikki tarvikkeet. Kolme kauppaa (plus alko) ja minulla oli kaikki kamat kasassa. 
 
Perjantaina käytiin ensin kampaajalla ja muilla asioilla Woodbridge:ssa. Ei saatu VIELÄKÄÄN meidän ruokapöytää ja meillä alkaa olemaan hermot aika kireenä. Tämä piknik-ruokailu sohvalla alkaa olemaan vanha juttu jo… Koska ei saatu pöytää perjantaina, päätin että menemme ulos syömään. Ensin lounas Popeyes-pikaruokaravintolassa ja illallinen Cheesecake Factory-ravintolassa. Teen postauksen erikseen pikaruokaravintoloista, joten mainittakoon tässä vaiheessa että Popeyes on frittikanaan erikoistunut pikaruoka-ketju. Cheesecake Factory taas on minun lemppariravintoloita Yhdysvalloissa, koska heillä annoskoot on tarpeeksi isoja myös minulle 😉 Nimi saattaa hieman hämätä. Vaikka ravintola on erikoistunut juustokakkuihin, on ravintolassa tarjolla mahdottoman iso ruokalista, josta jokainen varmasti löytää mieluisen annoksen. Koska ketju on laaja ja ravintolat valtavan kokoisia, on palvelu (suurimmaksi osaksi) tasalaatuista ja tietää mitä saa kun kävelee ovesta sisään. Vähän niinkun Rosso, mutta hieman tasokkaampaa… Tai noh, tason voi määrittää monella eri tavalla. Minulla oli omasta mielestäni siistit vaatteet, korkokengät ja olin jopa laittanut hiukset nätisti, kun taas molemmissa naapuripöydissä asiakkailla oli valkoiset lenkkarit sekä verkkarit jalassa. Mutta toisaalta, olemmehan me amerikassa… 
 

 

Cheesecake Factory, Claredon, Virginia
Ennen illallista sain vihdoinkin aikaiseksi leipoa ja voi että kun tuli hyvä fiilis!! Olen varmaan viimeksi leiponut vuosi sitten laskiaispullia, jos mokkapaloja ei lasketa tai jotain synttärikakkuja… Kun saavuin tänne Yhdysvaltoihin kolme viikkoa sitten, tunsin heti oloni kotoisaksi – kotini ei ole enää Haagassa vaan mieheni luona. Mutta leipominen tuo vielä voimakkaamman tunteen siitä että on kotona. 
 
First batch of Runebergin torttu
Ensimmäinen satsi Runebergin torttuja sitten 2002-2004 vuosien leipurikoulua. Rakenne oli aivan uskomattoman hyvä! Tortut ei noussu, mutta se ei haitannut yhtään, oli ihan super hyviä. En tiedä mikä aivopieru minulle iski perjantaina. Ajattelin että nämä 12 Runebergin torttua riittää hyvin vielä maanantai-tiistai-akselille ja voin syödä torttuja opiskelun lomassa. Kuinka väärässä olinkaan. Lauantaiaamuna torttuja oli jäljellä kaksi. Itse sain maistaa yhteensä kolme torttua. Ei muuta kuin leipomaan lisää. Tällä kertaa tein tupla-annoksen ja tortuista tuli korkeampia. 
 
Second batch of Runebergin torttu

 

“Jos Luoja antoi minulle suomalaisen tyttöystävän, joka leipoo, niin aion syödä kaikki tarjolla olevat leivonnaiset” kuului vastaus kun kysyin, eikö sinulla ole minkäänlaista itsekuria, kun toisen satsin tortut oli kadonnut sunnuntai-iltapäivään mennessä. Mitä tohon nyt sitten tulisi vastata…? 
 
Lisää viikonlopun tapahtumia tulossa, kunhan saan kirjoitettua postaukset valmiiksi. Nyt aamu-uinti ja opiskelemaan!
 
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!
Camilla
 
Translate: Our dining table is still not here, so we were forced to eat out on Friday both lunch and dinner. I also did some baking. The first batch of Runebergin torttu on Friday came out really good but very low. The dough didn’t rise but luckily (?) I got a second chance on Saturday since the first 12 cakes were gone… The second batch I doubled the dough and they turned out as good as the first batch but a bit bigger. 
 
I was told that “If God gave me a Finnish girlfriend who can bake I’m going to eat every single cake you bake” when I asked where all the cakes went… So apparently it has nothing to do with self control. 
 
Have a great week!
 
 
 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s