Niagaran putoukset

Niagaran putoukset sijaitsee Yhdysvaltain ja Kanadan rajalla, New Yorkin osavaltiossa näin Yhdysvaltain näkökulmasta. Putoukset sijaitsee niinkin mielenkiintoisessa kaupungissa kuin Niagara Falls:ssa, sekä Yhdysvaltain että Kanadan puolella. Putoukset oli must see-listallani päivästä yksi, kun saavuin tänne amerikoihin tammikuussa ja kun vihdoinkin kalenteriin avautui kolmen päivän vapaa, en epäröinyt hetkeäkään varata matkan. Googletettuani pari päivää aluetta tuli selväksi että jos haluaa kokea koko komeuden putouksista on mentävä Kanadan puolelle katsomaan tätä luonnon ihmettä. Kanadaan mennessä suomalainen ei tarvitse viisumia, mutta takaisinpäin tullessa Yhdysvaltoihin pitää viisumit olla kunnossa. 


Kesäsesongin aikaan alueella on tarjolla vaikka mitä veneajelua ja rajanylityksen voi jättää väliin (jos esimerkiksi ei ole asiaa Kanadan puolelle – viisumi uupuu yms.), mutta näin talvella ei pääse veneajelulle. Kävimme myös vaihtoehto B:n läpi, että mitä jos lähtisimmekin vasta toukokuussa? Noh, Airbnb:n kautta löysin aivan ihanan omakotitalo/bed and breakfast-majoituksen todella halvalla, mutta toukokuussa hinta kolminkertaistui, joten päädyimme lähtemään tänä maaliskuisena maanantaina 🙂 Sääennusteet eivät olleet meidän puolella ja pakkasin lämmintä ja vedenpitävää mukaan.

Lähdimme matkaan maanantaiaamuna puoli seitsemän aikaan Virginiasta tarkoituksena pysähtyä matkalla ainoastaan vessatauoilla. Tein meille todella runsaat eväät ja keitin kahvia termariin, ettei tule ylimääräisiä taukoja ajamisessa ja yllättäviä rahareikiä. Kaikki meidän lomamatkat perustuu tarkkaan budjettiin ja yritän muutenkin pitää ylimääräiset menot kurissa, ettei jouduta vararikkoon puolin sun toisin.

Menomatka meni todella leppoisasti poutasäässä ja sain kokea kolme uutta osavaltiota matkan aikana. Ajoimme Marylandin, Pennsylvanian läpi New Yorkin osavaltioon ja maileja tuli n. 400, eli n 644 kilometriä. Koska pysähdyksiä ei tarvittu kuin muutama, olimme perillä iltapäivästä, joskus kolmen maissa. Olen ottanut tavaksi käydä ensin kohteen turisti-infossa kyselemässä, mitä kohteella on heidän mielestä parasta tarjolla. Tällä kertaa oli hyvä että olin googlettanu vähän sitä sun tätä, koska rouvalla oli paljon muuta näytettävää kuin ilmaiset turistinähtävyydet. Mm. uusi ostoskeskus olisi kuulemma pitänyt käydä katsomassa. Me ei käydä shoppailemassa juurikaan koskaan, joten se vinkki meni kyllä meillä ihan harakoille. Onneksi osasin kysyä kysymyksiä parhaimmista paikoista, mistä nähdä putoukset, koska muuten olisimme olleet kartta kädessä pyörimässä ympäri kaupunkia etsien näköalapaikkoja. Ja onneksi rouva näytti mihin kannattaa jättää auto parkkiin, ettei tarvitse maksaa ylimääräistä auton pysäköinnistä. 

On the US side of the Falls.

 

The American Falls


Ei muuta kun auto parkkiin ja putouksille. Sää oli poutainen meidän onneksemme, mutta tuuli oli kova ja kylmä. Laitoimme reippaasti vaatetta päälle ja kävelimme Yhdysvaltain puolella n. 1,5 tuntia. Voisi melkein sanoa että alue oli tyhjä – muutamia turisteja käveli siellä täällä ja oli ihana olla rauhassa. Voin vaan kuvitella miten paljon turisteja kaupungissa on kesällä. Kävelimme siis Rainbow-sillalta rantaa pitkin aina Goat Island-saarelle asti (kts. kartta) ja kuvien ottamisten ja ihmettelyjen kanssa tämä kesti siis tuon 1,5 tuntia. Alue ei siis todellakaan ole iso ja kuka vaan pystyy kävelemään (tai rullailemaan pyörätuolissa) nämä etäisyydet. Alueella on kaksi isoa putousta ja yksi pieni (riippuu mistä näkökulmasta tätä nyt sitten katsoo) – Amerikkalainen putous ja Hevosenkenkä putous (Kanadan puolella), sekä Morsiammen huntu-putous Goat Island:in ja Luna Islandin välissä.

Talvi on tänä vuonna ollut melko rankka Niagaran putouksilla ja lunta oli todella satanut reippaasti. Joku saattaa muistaa uutisista, kuinka putoukset olivat jäässä vielä jokunen kuukausi sitten ja sen kyllä huomasi. Jos tarkkaan katsoo kuvia, saattaa nähdä lumilohkareen amerikkalaisen putouksen päällä ja Amerikkalaisen putouksen edessä on jäätä vielä todella paljon! Sanotaan että putoukset näkee parhaiten Kanadan puolelta, mutta sen voiman tuntee Yhdysvaltain puolelta. Tämän väitteen voin allekirjoittaa 🙂 Harmiksemme Luna-saarelle ei päässyt kävelemään, eikä Amerikkalaisen putouksen alapuolelle lumen ja jään takia. Luna-saarella lunta oli arviolta kolme metriä ja olisi ollut äärettömän vaarallista mennä sinne seikkailemaan. Mutta, ei harmita yhtään että kävimme putouksilla tähän aikaan vuodesta! Oli ihan mieletöntä nähdä metrien ja metrien paksuiset jäälohkareet putouksilla ja kuulla kuinka valtavat lohkareet irtoaa jäämassasta ja putoaa veteen – mahtavaa kerta kaikkiaan! 

The American Falls from Goat Island.

 

The American Falls. Luna Island in front of us.


The Horseshoe Falls and Canada.


Saavuttuamme takaisin autolle oli aika käydä viemässä tavarat talolle, mistä vuokrasimme Airbnb:n kautta huoneen yöksi ja esittäytymässä talon isännälle. Talo oli aivan superihana ja huone todella viihtyisä. Saimme illaksi muutaman ravintolasuosituksen ja suuntasimme kaupungille. Söimme tapaksia ja joimme hyvää viiniä. Kyllä kelpasi kunnon ruoka pitkän ajomatkan jälkeen! Kävimme vielä kasinolla yrittäen voittaa matkarahat takaisin, mutta tasan meni voitot ja rahat, mitkä pistimme peleihin. Istuimme vielä iltaa isäntämme kanssa talolla ennen nukkumaanmenoa ja oli ihan mieletöntä löytää niinkin pienestä kaupungista ihka oikea stunttinäyttelijä Hollywoodista asti 😉 

Little Italy through Airbnb. Highly recommended!!

Tiistaiaamu valkeni poutaisena yön sateen jälkeen ja koska emme olleet ostaneet aamiaista talolle, päätimme juoda kahvit talolla ja lähteä metsästämään pannukakkuja Kanadasta. Muun talon väen vielä nukkuessa pakkasimme kimpsut ja kampsut ennen kahdeksaa ja lähdimme ylittämään Rainbow-siltaa kävellen. Suomalainen ei tosiaan tarvitse Kanadaan viisumia ja ylitys oli erittäin kivuton. Maisemat sillalta oli henkeäsalpaavat, eikä sateenvarjoa olisi tarvinnut ollenkaan! Kävelimme aina Hevosenkenkä-putouksille asti muutaman matkamuistomyymälän kautta, jonka jälkeen mahaa kurni jo kovasti. Onneksi lähistöllä on paljon hotelleja ja aamiaisravintolan löytäminen ei ollut vaikeaa 🙂 Tyttö sai pannareita ja kahvia! Nam! Vyöryimme mäkeä alas Rainbow-sillalle takaisin ja ylitimme rajan samalta sillalta mistä tulimmekin. Olin todella hermostunut, kuinka minun käy passintarkastuksessa, koska en ollut aivan varma käytännöstä, mutta ilmeisesti viisumini on ihan kunnossa ja kunhan vakuutan sedälle etten ole jäämässä Yhdysvaltoihin vaan palaamassa Suomeen, ei minulla ole mitään hätää. 

The Falls from the Rainbow Bridge.

 

Rainbow Bridge and Canada.
American Falls from Canada.

 

Horseshoe Falls from Canada.

 

Niagara Falls from Canada.

 

The American Falls from Canada.

 

The Horseshoe Falls from Canada.

 

 

The Horseshoe Falls from Canada.

 



Koska meillä ei oikeastaan enää ollut mitään muuta, mitä olisimme halunneet käydä katsomassa Niagara Falls:ssa, lähdimme ajamaan kotiin päin. Tällä kertaa ajoimme eri reittiä kotiin ja navigaattori käytti meitä pikkukylissä ja ajoimme pikkuteitä aina Punxsutawney:n kylään asti. Punxsutawney:n kylä on tunnettu murmelistaan, josta kirjoittelin täällä aikaisemmin. Kylä on pieni ja tunnettu ainoastaan murmelistaan. Helmikuussa murmeli kaivautuu ulos kolostaan ja ennustaa talven loppumisesta. Sanomattakin selvää että koko kaupunki on pelkkää murmelia täynnä. Niin, ja kaikkihan on nähnyt elokuvan – mitä minä tässä enää siitä selitän 😀 Muutama kuva visiitistämme. Ja pääsin vihdoin kunnon Diner:iin syömään!! 

 

 

 

 

Illallinen Dinerissä Punxsutawney:n kylässä / Dinner at a Diner in Punxsutawney. 

 

Lasku oli hurjat 21 dollaria veroineen ja tippeineen kahdelta nälkäiseltä! / Our bill was 21 dollars, incl. the tax and the tip for two very hungry people!

Kaiken kaikkiaan loma oli aivan superihana ja vaikka ajomatka oli raskas, oli se ehdottomasti sen arvoinen! Jopa miehen mielestä, vaikka hän ensin epäröi kun ilmoitin mihin ollaan menossa. Keskiviikko meni täysin lepäillessä, sen verran verottaa ajaminen. Seuraavaksi odotellaan Louisianan lomaa ja 17 tunnin ajomatkaa 😉

Mahtavaa viikonloppua!
Camilla

Translate: We took a short trip to the Niagara Falls this week and loved it! We even went to Canada to see the Falls. On our way back we stopped at Punxsutawney 🙂

Lomaa lomasta


Viikonloppu on mennyt opiskellessa ja Skypessä, ihana kun nykypäivänä on niin helppoa pitää yhteyttä ihan kehen vaan täältä päin maailmaa. Aamuherätykset on ollu semirankkoja ja eilen iski migreeni, samalla meni pari tuntia tehokasta lepäillessä. Jotenkin mies vaistosi makeanhimoni ja toi opiskeluherkkuja. Mitä niitä säästelemään – söin nämä kuvan herkut aamupalaksi, ennen auringonnousua 🙂

Juuri kun eilen hehkutin kevättä ja lämpöä, on meille huomiseksi luvattu kahtakymmentä Celsiusasteita tänne Virginiaan, mutta me pakkaammekin lämpökerrastot mukaan kahden päivän matkalle Kanadan rajalle! Luvassa nollekeliä, tuulta ja räntää! Tarkoitus oli yllättää mies pienellä lomamatkalla Niagaran putouksille, mutta koska kyseessä on seitsemän tunnin ajomatka ja mahdollinen rajanylitys, oli pakko kertoa miehelle aikeistani. Illalla pakataan laukut ja eväät huomisaamun aikaista lähtöä varten. Olen niin innoissani 🙂 Tästä johtuen blogi jää luultavasti pienelle tauolle. 

Jatkan sokeriaamiaiseni pariin, nam 🙂
Camilla

Translate: After a couple of days hard work studying my boyfriend got me some nice treats and now I’m having a nutritious breakfast! I was supposed to surprise my boyfriend with a trip to the Niagara Falls, but since the drive is 7 hours and we might cross the Canadian border I had to tell him. So, tomorrow morning we are going on a two day vacation, which might cause a small break here with my blog. Take care!

Kevät


Joko uskaltaa hehkuttaa? Se on kevät nyt!! Maanantaina oli kevään ensimmäinen päivä ja koko viikon on ollut ihan mieletön keli! Lähdin kävellen kauppaan maanantaina iltapäivästä ja tuntui että koko naapurusto oli samaan aikaan kaivautunut ulos koloistaan. Koiria näin varmaan sata ja lenkkeilijöitä varmaan viisisataa ihan vaan kauppareissulla. Lähikauppaan on noin 10-15 min kävelymatka, mutta kuitenkin. Kauppa oli aivan tukossa ja päätin ettei me tarvita kahvimaitoa ja leipää 🙂 Turha reissu, mutta pääasia että lähdin kotoa ulos! Harmikseni en ole päässyt vielä juoksemaan tällä viikolla lumien sulamisen jälkeen – pitää osata kuunnella kroppaa, ettei tule jälkiseurauksia – ja olen kateellisena katsonut naapurien lenkkeilyä vierestä. Toivottavasti ensi viikolla pääsen taas juoksemaan. Mutta muuten otimme kevään innolla vastaan! Tuli käveltyä reippaasti kaupungilla torstaina, kun kävimme intiaani-museossa ja syömässä ja muutenkin ollaan oltu niin paljon ulkona kuin mahdollista. 

Torstaina kaupungilla oli lämmin mutta kylmä tuuli pakotti pistää takin päälle / On Thursday downtown it was warm but a chilly breeze made us wear jackets

Eilen iltapäivästä kävin kävellen hakemassa meille kevätkukkia ja olin niin iloinen kun Trader Joe’s:lla oli narsisseja. Maljakossa olisi parantamisen varaa, mutta näillä mennään kunnes sopivan hintainen maljakko tulee vastaan. Narsissit vaan jotenkin tuo kevään kotiin ja jos olisimme pääsiäisen kotona, laittaisin pääsiäismunat esille. On muuten vähän eri hinnoissa pääsiäissuklaat täällä kuin Suomessa. Wal-Martissa näin jättisuklaapupun kahdeksalla dollarilla. Suklaa varmaan maistuu samalta kuin ne halvimmat suklaakalenterisuklaat, mutta kuitenkin! Halvalla lähtee 🙂 

Iltapäiväkahvit intiaanimuseon kahvilassa / Afternoon coffee at the American Indian Museum

Ehkä kuitenkin parasta tässä keväässä on ollut lämpö. Asunnossamme on yksinkertaiset ikkunat ja asunto on ihan tuhottoman kylmä jos ulkona on kylmä. Aurinko lämmittää mukavasti aamulla ennen kuin kääntyy etelään joskus puolen päivän paikkeilla, mutta tämän viikon on ollut niin lämmin että olen joutunut pitää parvekkeen ikkunaa auki. Yritän säätää asunnon lämmön, joko vaatettamalla itseni kun on kylmä tai pitämällä ikkunaa auki kun on lämmin, ilman ilmanvaihtojärjestelmää, koska ilmeisesti maksamme itse lämmittämisestä ja viilentämisestä. Kun kylmyys oli pahimmillaan pidin lämmitystä päällä lähes pari viikkoa putkeen ja sähkölasku oli aivan järjetön. Mielummin villasukat jalkaan, kuin aivan liian isoja laskuja. Joten nyt olen nauttinut siitä, että saa olla kotona t-paidassa ja shortseissa. Ja ihana herätä kun asunto on jo valmiiksi lämmin. 

Viikonlopun jatkoja jokaiselle taholle!
Camilla

Tranlate: It seems like spring is finally here and the weather has been great all week. I even went to get some spring flowers to our apartment. I am not a winter person so it’s been so nice to have warm(er) weather. We even wore flip flops the other day! Now it’s back to raining, but it should pass soon. Hopefully… 

Sitä sun tätä

Ystävänpäivän suklaat saapui sopivasti Naistenpäiväksi / My friend sent me chocolate for Valentine’s Day and they arrived on Women’s Day

Mies on tehnyt vuorotyötä jo noin kuukauden päivät ja arki on mukautunut sen mukaan. Mies on joko kaksi tai kolme päivää töissä ja sitten kaksi tai kolme päivää vapaalla ja olen todella nauttinut näistä muutaman päivän työviikoista 🙂 Kun lähdin Suomesta, energiatasot oli jopa pakkasen puolella ja jetlagit vaivasi monta viikkoa tammikuussa. Liikunta oli melkein pakkopullaa, enkä edes huomannut kuinka väsynyt olin ensimmäiset kaksi kuukautta. En edes tajunnut kuinka rankka viime syksy oli. Otin reippaasti kursseja koulussa, tein paljon töitä, yritin urheilla ja jopa käydä välillä kahvilla kavereiden kanssa sekä ylläpitää parisuhdetta. En ikinä olisi kuvitellut välimatkan teettävän niin paljon stressiä ja pahaa mieltä. Onneksi on Skype, niin voi puhua kasvotusten. No, enivei, kroppa heitti häränpyllyä kun vihdoin saavuin Virginiaan ja melkein voisi sanoa että tapahtui täysromahdus. Vasta kahden kuukauden makoilun jälkeen voin vihdoinkin sanoa että olen oma itseni. Herään aamulla 4:40 miehen kanssa, teen aamupalat ja lounaat, käyn spinningissä tai uimassa ja saan touhuta omiani koko päivän. Olo on energinen koko päivän ja tuntuu kuin jaksaisi tehdä vaikka mitä, jonka takia miehen vapaapäivät onkin yleensä touhua täynnä. Lähdetään aamulla kämpiltä ja saavutaan vasta iltamyöhään. Ihana kun voi tehdä kaikkea kivaa yhdessä – en halua lähteä takaisin Suomeen miettien mitä kaikkea muuta olisimmekaan voineet tehdä sapattivapaani aikana. 

Jauhelihakeittoa!! / Ground beef soup!!


Miehen työpäivät on kivat kaksitoista tuntia, mikä sopii myös minulle erittäin hyvin. Tehdään kaksi tai kolme päivää töitä kunnolla ja pidetään taas pari päivää vapaata. Ihan käsittämätöntä miten paljon jaksaa tehdä kun ei ole maanantaista perjantaihin aikataulua! Jaksan helposti lukea kymmenen tuntia. Välillä kyllä tulee touhuttua blogin kanssa parikin tuntia tai surffailla netissä liiakseenkin, mutta koska vihdoinkin sain lukudraivin päälle, on nyt opiskeltava kun siihen on mahdollisuus. 

Päivän paras hetki on kiireetön aamiainen / Best time of the day is breakfast



Hovikuvaajani on ilmeisesti kyllästynyt työhönsä ja tuntuu että on todella vaikea saada mitään kuvia meidän vapaapäivien seikkailuista, joten tässä muutama kuva, mitkä kaivoin puhelimestani. Meillä oli siis keskiviikko ja torstai vapaapäivät ja kävimme muun muassa rautakaupassa. Kun tyttöystävä ei löytänyt valmiina jotain kotiin, on miehen rakennettava sellainen mikä miellyttää 🙂 Taidan olla hemmoteltu… Parvekekalusteita ei ostettu, roudataan miehen vanhempien talolta, seuraavan kerran kun käymme Louisianassa, jotain ylimääräisiä tuoleja ym. Turha käyttää rahaa johonkin, mikä luultavasti menee myyntiin/varastoon vuoden päästä. Intiaani-museossa kävimme eilen iltapäivästä ja illalla vielä lasillisella. Pari leffaa, sushia, aurinkoa ja sandaalikelejä, wingsejä, herkkuaamupalaa, jauhelihakeittoa ja sulkaata, niin ja paljon urheilua! Siinäpä ne tärkeimmät viime päivien jutskat!

Nyt on kuitenkin taas aika jatkaa kirjojen pariin!
Ihanaa viikonloppua!
Camilla

Translate: I finally feel like myself after two months of my stay here in Virginia. It took two months to recover from the fall and winter in Helsinki. I am working out like crazy and we are staying busy on our days off. The weather is gorgeous and we wore flip flops on Wednesday! The pictures are from this week’s highlight foods 🙂

Meidän koti

 

Olohuone/ruokailutila/toimisto / Livingroom/Dining room/Office


Tämä postaus piti tehdä jo aikoja sitten. Olen vaan ollut niin laiska siivoamaan asuntoa valokuvauskuntoon, ettei kuvia ole ollut aikasemmin tarjolla. Viikonloppuna kuitenkin teimme suursiivouksen (mikä ei kyllä todellakaan enää näy asunnossa), jonka jälkeen otimme edustuskuvat asunnosta ja ajattelin näyttää miltä meidän koti näyttää. Olohuonesta tuli mahdollisimman vaalea pyynnöstäni. Kun asuntoa sisustettiin, minä olin Suomessa ja hyväksyin vain miehen ostoksia. Joten, kun saavuin Virginiaan, asunto oli sänkyä vaille valmis. Tai siis lähinnä patjoja vaille valmis. Toki, jotain jouduttiin hankkimaan vielä senkin jälkeen kun tulin tänne, mutta suurin osa oli miehen löytöjä. Ja aika hyvän työn hän mielestäni teki. Viihdyn asunnossamme todella hyvin, eteenkin nyt kun on lämpimämpi keli ulkona, niin minun ei tarvitse täällä sisällä palella. 

Makuuhuone / Bedroom 

 


Lähes kaikki asunnon kalusteet mies löysi käytettynä netistä. Ainoastaan yksi lamppu ja yksi IKEA:n tuoli on ostettu kaupasta. Sukat ja alusvaatteet kannattaa ostaa uutena, mutta muuten olen ehdottomasti kierrätyksen kannalla. Koko asunnon kalusteet kannettiin kotiin alle 1500:lla dollarilla käytettynä, kun jo sohva saattaa maksaa tonnin. Itse en olisi valinnut makuuhuoneen settiä, mutta diili oli aivan liian hyvä olla ottamatta. En vaan jotenkin viihdy tummien raskaiden kalusteiden kanssa, mutta makuuhuoneessa se ei haittaa. Emme käy makkarissa kuin nukkumassa, emme edes raahaa tietokoneita tai kirjoja makuuhuoneeseen, joten olen tyytyväinen lopputulokseen. Patjat sentään ostettiin ihan uutena, mutta vaikka kuinka makoilimme patjakaupassa eri patjoilla, valitsimme kuitenkin liian kovat patjat. 

Kylpyhuone / Bathroom

 

 


Kylpyhuone on erittäin pieni ja totuushan on se että hyllykössä meillä ei todellakaan säilytetä pyyhkeitä, vaan purkkeja ja purnukoita. Mutta edustuskuviin ei hallittu kaaos sovi 😉 Se mistä kuitenkin pidän kylpyhuoneestamme, on pesukone ja kuivaaja. On tosi kiva kun kaikki on lähellä. (asuntommehan on niin iso, ettei jaksa kantaa kolmea metriä, kun voi kantaa vaan kaksi…) Brittiläiseen (voin olla väärässä) tyyliin pesukone sijoitetaan keittiöön, mikä ainakin meidän perheessä olisi katastrofi! Keittiö on muutenkin niin pieni, ettei sinne mitenkään saisi mahdutettua enempää! Kylppäristä on kulku suoraan vaatehuoneeseen ja siitä makuuhuoneeseen, joten vaatehuolto toimii erittäin sutjakkaasti. Vaatehuoneesta ei tule kuvia… Siellä on vaan niin kamalasti romua tavaroita.

 

Kuten mainitsinkin jo, keittiö on todella pieni ja kaikki, ketkä on meillä käynyt Helsingissä kylässä, tietää että meillä tehdään todella paljon ruokaa ja leivotaan. Emmekä osaa tehdä ruokaa yksin, vaan aina toisen pitää änkee mukaan. Mutta, ihminen on sopeutuvainen ja olemme sopeutuneet tilanteeseen kohtalaisen hyvin. Välillä joutuu käyttämään ruokailupöytää tasona, mutta se nyt ei taida olla mitään uutta missään keittiössä. Ei ainakaan Haagan asunnossa 😉 Huomasitteko uuden sisustuselementin ruokailupöydän vieressä seinällä? Ihan itse asensin! Kello maksoi peräti kymmenen dollaria Amazonilla ja saapui kolme viikkoa tilaamisesta Kiinasta. Kätevää. 

 
Lopuksi vielä kuva tyhjästä parvekkeestamme. Huomenna, koska on sadepäivä, on päivän agendana käydä katsomassa parvekekalusteita. Netistä löyty todella nihkeesti mitään käytettynä, niin käydään muutamassa Pelastusarmeijan tyyppisessä liikkessä katsomassa jospa löytyisi edes pari tuolia ja pöytä. Olisipa minun baden baden täällä… No mutta, Ida saa nauttia siitä tänä kesänä 😉 En missään nimessä halua hamstrata tähän asuntoon mitään ylimääräistä, mutta miten voin vastustaa kiusausta hankkia tuoli, jossa voin juoda aamukahvini auringonpaisteessa?
 
Halit ja pusut kaikille!
Camilla
 
Translate: Here is a couple of pictures from our apartment. We cleaned the apartment this weekend and took some pictures but it doesn’t look the same anymore. Wonder what happened… Hoping to get at least a chair and a table on our balcony tomorrow if we can find something decent price so I can have my morning coffee on our balcony watching the sunrise 🙂

Pitkäntähtäimen suunnitelmia ja maantiepyöräilyä

Nyt kun sapattivapaani alkaa olemaan puolessavälissä on ehkä aika katsoa tulevaisuuteen. Paluu Suomeen siintää ja ajatukset alkavat väistämättä eksymään kesään. Kesätyöpaikka on jo takataskussa, asunto odottaa paluutani, ostoksilla katson tuotteita mitkä pitää ostaa paluumatkalle ja päivittäin hiipii ajatus nukkumisesta yksin. Mitäs sitten? Se on kysymys, minkä eteen joudumme päivittäin tekemisiin. Onko järkevää ostaa se reppu täältä vai Suomesta? Jätinkö mä ne lenkkarit varastoon vai myinkö ne kirpparilla syksyllä? Muistatko palautettiinko me ne lainassa olleet vaelluskamat iskälle? Pitäiskö näitä dollareita nyt jo vaihtaa euroiksi, vai odotetaanko vielä mitä se Kreikka meinaa tehdä? Kuinka paljon tavaroitani uskallan jättää Virginian asuntoon? Pitäiskö lähettää paketillinen talvivaatteita etukäteen Suomeen? Mitä jos palaan jo syksyllä? Mitä jos edessä on oikeasti neljän vuoden etä-suhde?

Lauantaiaamun kävelylenkiltä vielä kerran Iwo Jima

 

Haluaisin osata vastata kaikkii kysymyksiin, vai haluanko? Olen ollut yllättävän tyyni tulevaisuuden suhteen, eilistä känkkäränkkää lukuunottamatta. Meillä on pitkäntähtäimen suunnitelmia, on vara-suunnitelmia, on suunnitelmia, joista emme halua luopua, mutta ennen kaikkea meillä on kaikki vaihtoehdot auki. Elämme matkalaukut pakattuina, koska ikinä ei voi tietää milloin tai mihin päädymme. Ja se, jos jokin, on minun mielestä elämän suola. En malta odottaa mitä elämä tuo tullessaan. Sen tiedän, että toukokuussa on pakko palata Suomeen. Viisumi menee umpeen ja pääsykokeet pakottavat palamaan Helsinkiin. Entä siitä eteenpäin? Kaikki riippuu koulustani, vai riippuuko? En olisi ikinä uskonut vuosi sitten mihin soppaan lusikkani pistin, mutta nyt en pysty kuvittelemaan toisenlaista elämää. On ihana herätä päivään tietäen, että mitä vaan voi tapahtua. Joka ilta miehen tullessa kotiin saan uusia uutisia tulevaisuudesta ja on ihana huomata että välietapit vievät meitä eteenpäin päämääräämme kohti. 

Lauantai-illan illalliselta ankkaa / Duck at Saturday dinner

Vaikka välillä harmittaa kuinka aika menee niin kamalan nopeasti eteenpäin, niin muistutan itseäni suuremmasta kuvasta ja lopullisesta päämäärästä. Kukaan ei väittänyt tämän olevan helppoa ja vaikka välillä kiristää kurkkua, nautin matkastamme. Nautin tästä päivästä, suunnittelen huomista ja annan elämän viitoittaa tietä.

Sunnuntain vaellus / Sunday hike


Jotta tämä ei päättyisi vetistelyyn, niin olen pohtinut kesän aikataulua. Töitä aion tehdä niin paljon kun riittää kaupalla, mutta jotain kivaa olisi tehdä vapaapäivinä/-iltoina. Salikortti taitaa olla liian kallis kesäksi ja Mäkelänrinne taitaa pistää ovet kiinni saavuttuani Suomeen, joten jäljelle jää juoksu ja pyöräily. Viime kesänä pöyräilimme JOKA PAIKKAAN, jonka takia pöyräilyllä on erityinen paikka sydämessäni. Pyöräillessä kävimme syviäkin keskusteluita ja pakko myöntää etten ole eläissäni ollut niin hyvässä kunnossa kuin viime kesänä. Siskoni polkupyörä on käytettävissäni tänäkin kesänä, jos niin tahdon, mutta kun kävin tänään vähän shoppailemassa netissä triathlon-tapahtumia, eikä siskon pyörä oikein siihen leikkiin sovellu. Viime kesänä päätin että ostan itselleni maantiepyörän 30-vuotislahjaksi ja nythän ne synttärit olisi ihan tuossa kulman takana tulossa. Kävin jo tori.fi:n läpi, enkä oikein ymmärrä logiikkaa, että miten joku voi yrittää myydä 200:n dollarin maantiepyörää 400:lla eurolla. Pyörä on ostettu Yhdysvalloista, joten varmaan on jouduttu maksamaan verot tullissa, eli n. 50 euroa, niin onko Suomessa todella myyjien markkinat vai onko lähtöhinnat polkupyöriin vaan niin kovat että voi pyytää kätetyistä pyöristä näin paljon? Tonnin pyörät on sitten ihan oma lukunsa, eikä tämä opiskelija ota niihin kantaa, mutta kun minä saisin ihan uuden kotiovelle kannettuna 200:lla eurolla täällä päin maailmaa. Yritin ottaa selvää kuinka paljon SAS:lla maksaa polkupyörän kuljettaminen koneessa+mahdolliset tullimaksut, niin jos ymmärsin oikein, olisi halvempaa ostaa uusi pyörä täältä. 

Jo oman mielenterveyden kannalta luulen että investointi kannataa, jotta kesä menisi mahdollisimman kivuttomasti, eikä ikävä pääsisi yllättämään. Niin että kaikki kukkarahat voi siirtää suoraan lahjatilille 😀 

Illallinen pihviravintolassa vielä kun suomalaiset ystävämme olivat vierailemassa / Dinner at Outback 

 


Muutamaa lumikasaa luukuunottamatta on lumikinokset sulaneet ja tuntuu siltä, kuin olisi kevään ensimmäinen päivä. Asunto on lämmin, kun ulkona ei kylmä tuuli tuiverra ja katselin tossa jo parvekekalusteita. Kyllä se kesä tekee tuloaan 🙂 Ikkunan toisella puolella lentelee jopa ötököitä… Varma kevään merkki! Teimme viikonloppuna kaksi pitkää kävelylenkkiä. Lauantaiaamuna heti puoli seitsemältä otimme suunnaksi Arlingtonin hautausmaan, jonka jälkeen pistin miehen etsimään minulle erään sillan läheiselle saarelle. Kuten jo aikaisemmin mainitsinkin, olen yrittänyt etsiä asfaltoimatonta lenkkipolkua ja arvelin että Roosevelt-saarelta sellaista löytyisi. Saari löytyi ja onnekseni kävelytiet oli soratietä (ainakin siltä näytti lumen alta). Kävelyä kertyi peräti 8 kilometriä. Sunnuntaina kävimme testaamassa toisen kansallispuiston etelämmässä ja siellä kävelyä kertyi peräti 10 kilometriä. Metsä oli siis vielä eilen aivan lumen peitossa ja polut oli todella märkiä, mutta hyvillä kengillä siitäkin selvittiin. 

Tulipas tekstiä kerrakseen. Ensi kerralla sitten jotain kevyempää 🙂
Hyvää alkavaa viikkoa!
Camilla

Translate: Since my stay here in Virginia is halfway I thought it might be time to take a look at my return. I’ve got a job for the summer and my apartment is waiting for my return. But whatever happens next fall is a big question mark still. So, we are waiting what life will bring us. In the meantime a couple of pictures from our weekend hikes. Saturday hike was here in Arlington and Sunday hike south of Arlington in Woodbridge. The snow is almost gone and I actually saw a couple of mosquitoes outside, so I guess the spring is here…?

Lunta tulvillaan

Torstai oli suomalaiselle hieman huvittavaa. Lunta tuli kyllä reilusti, en lähde väittämään sitä vastaan, mutta eipä sitä nyt niin paljon tullut että olisi tarvinnut lähteä sulkemaan kaikki koulut (ja jopa meidän sisäuima-allas!!!) huonon sään takia. Miehen auto oli työpaikan parkkipaikalla koko lumisateen ajan ja auton päällä oli noin 20 cm lunta. Tiet pysyivät aurattuna lähes koko päivän vaikka lunta pyrytti toden teolla, joten eipä täällä nyt mitään hätää ollut. Suomalaisena tähän vaan ollaan niin totuttu eikä tule edes ajateltua asiaa, jos aamulla tulee lunta. Mutta huomasin syyn, miksi ihmisten on parempi jättää sellaisena päivänä autot kotiin: autoissa ei todellakaan ole kunnon renkaita eikä kuljettajilla kokemusta lumessa ajamisesta. Asuntomme ikkunan alla jäi moni auto kiinni mäkeen ja seurasin tilannetta päivän mittaan. Nelivetoiset autot selvisi moitteettomasti mäestä, mutta muilla oli isoja ongelmia. Tuli todella paha mieli ihmisten puolesta ja olen erittäin onnellinen että olen suomalainen. Vaikka ajokortti maksaa pienen omaisuuden verran, koen että autokoulu antoi todella paljon. Kun asuu toisessa maassa, sitä vaan oppii arvostamaan asioita, mitkä on kotimaassa paremmin. Joskus vaan on vaikea ymmärtää tätä vouhotusta.

 

 

 


Eilen (ja näköjään tänään kanssa) oli kyllä sitten ihan mieletön keli! Harmittaa ihan kamalasti että piti viettää koko päivä sisätiloissa. Aurinko on paistoi koko päivän ja sulatti tiet ja jalkakäytävät. Pakkasta on luvassa vielä ainakin pari päivää, eli lumi ei sula nyt ihan hetkessä, mutta huomenna haluan ulos luontoon. Tämä päivä menee sisätiloissa taas, mutta huomenna olisi kiva lähtee tarpomaan lumihankiin. 

Mukavaa viikonlopun jatkoa!
Camilla

Translate: On Thursday we got a lot of snow or from a Finnish perspective not that much. But it was enough to shut down the DC area. In Finland we have proper winter tyres but not here, so it was a mess when people were trying to drive. But now the roads are cleared and the weather is beautiful. Hoping to go hiking tomorrow in the snow 🙂