Will you?

Maanantaina oli ihan uskomattoman ihana kesäinen sää ja pakkasimme repun täyteen eväitä ja suuntasimme keskustaan kävelylle. Kymmenen kilometrin kävelyn jälkeen istahdimme Washington Monument:in eteen vihreälle nurmelle nauttimaan auringon paisteesta. Repun kätköistä paljastui lahja minulle – kuvakirja. 

It was a beautiful day on Monday here in Washington and so we packed our backpack with snacks and took off for walk to the city. After a six mile hike we sat down by the Washington Monument on the green grass to enjoy the sun. In the backpack there was a present for me – a photo book. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kyyneleet silmissä vastasin kyllä.
 
With tears in my eyes I said yes. 
 

 

 

Road trip vuoristojen läpi

 

Chattanooga, Tennessee
Liikennekaaos, koska poliisi oli pysäyttänyt yhden kuorma-auton=kaikkien pitää hidastaa vauhtia, jotta näkee mitä tapahtuu / Traffic because a cop pulled over a truck=everybody has to slow down to look at it

Olipas aikamoinen kokemus ajaa 20 tuntia putkeen! Lähdimme Virginiasta aamuseitsemältä ja saavuimme Louisianaan kahden aikaan yöllä, mikä aikaeron takia oli kolme Virginian aikaa. Matkasimme Virginian, Tennesseen, Georgian, Alabaman ja Mississippin läpi. Melkein koko matkan ajoimme Appalakki-vuoriston läpi ja maisemat oli aivan mahtavat!! Ikävä kyllä valokuvaamiseen ei ollut aikaa, koska ajoimme vuoroissa ja se kumpi ei ajanut, nukkui. Mies oli töissä edellisen yön ja lähdimme matkaan heti hänen työvuoron loppumisen jälkeen ja hän nukkui koko sen ajan kun minä ajoin. Aika pitkälti ajettiin matka puoliksi ja pakko sanoa ettei tästä maasta löydy yhtään hyvää kuskia. Kaikki poukkoilee ihan miten sattuu ja ajaa just niin kovaa kun haluaa. Kolareita matkan varrella oli kolme ja tukkiutuneen liikenteen takia menetimme ainakin kaksi tuntia tehokasta ajoaikaa. Että pisti vihaksi istua liikenteessä, eteenkin kun on kamala nälkä ja pissahätä! Eikä kolareissa ollut tarpeeksi istumista. Jossain Virginian osavaltiossa kaksikaistaisella moottoritiellä olivat laittaneet Road Work-kyltit vasemmanpuoleiselle kaistalle, vaikka siellä ei kukaan ollut tekemässä yhtään mitään!! Pelkät kyltit koristeena. Välillä teki vaan mieli luovuttaa, mutta vaihtoehtoja ei tainnut olla ja jatkoimme matkaa. 

 


Olisin halunnut kuvan kaikista osavaltioiden kylteistä, mutta osa meni niin nopeasti ohi, etten millään ehtinyt reagoimaan kameran kanssa tilanteeseen. Ja Mississippi ja Louisianan kyltit meni ohi minun nukkuessa kun oli jo pimeää. Osavaltiot tosiaan on erilaisia, sen huomaa vasta kun ajaa eri osavaltioiden läpi. Tennesseessä oli paljon asutusta ja todella paljon paikkoja mihin pysähtyä, kun taas Alabamassa näin pelkästään vihreitä peltoja ja lehmiä. Muutenkin oli ihana huomata kuinka maisema vaihtui vihreämmäksi koko ajan mitä etelämpään ajoimme. Ja jossain Tennesseen puolivälissä alkoi näkymään liloja kukkasia puissa. En osaa sanoa minkä niminen puu kukkii tähän aikaan vuodesta ja arvelin että on turha edes ottaa kuvaa, mutta ihan uskomattoman kaunista katsottavaa puut oli. Georgiassa ei ollut kuin yksi nopeusrajoitus kyltti, mutta miniminopeuskylttejä oli kilometrin välein 😀 Hassuja pieniä yksityiskohtia. Ja sitten vielä lopuksi muutama hassu kuva mitä bongasimme matkan varrella.

Eikö muuttokuormassa ollut yhtään tilaa enää grillille…? / Seriously, there was no room in the container for a grill?

 

Kuvasta ei näe, mutta kyseessä on Kanadan kyltit 🙂 / You can’t see, but it is a Canadian license plate 🙂

En halua tehdä toista samanlaista matkaa toiste vähään aikaan. Tekisi melkein mieli pistää auto lentokoneeseen ja lentää kotiin… Onneksi olemme paluumatkan jakaneet kolmelle eri päivälle, eli kaksi yötä hotellissa paluumatkalla. 

Olin niin toivonnut hellettä ja aurinkoa, mutta vesisadetta pukkaa koko päiväksi. Viemme siis lapset elokuviin ja ostoksille tänään. Ehkä huomenna pääsemme ulos 🙂 

Hyvää pääsiäisen jatkoa!
Camilla

Translate: After a very long road trip we are finally in Louisiana! Luckily we don’t have to drive back in one day 🙂

Elämääkin pidempi road trip

Takana tiukka viikko ja edessä pitkä ajomatka. Alkuviikosta pidin vähän vapaata, mutta se nyt meni miten meni. Siitä sitten enemmän viikonloppuna. Edessä siis 1800 kilometriä ajomatkaa edessä – kuusi osavaltiota, joista neljä uutta minulle, ja määränpäänä Houma, Louisiana. Miehen tyttärellä oli tänään syntymäpäivä ja lähdemme ensisijaisesti viettämään siis synttäreitä. Päädyimme ajamaan lentämisen sijaan puhtaasti taloudellisista syistä. Lentoliput pääsisäisen aikaan oli 500-600 dollaria per matkustaja, kun bensat tulee maksamaan noin 250-300 dollaria koko matkalta. Ajomatka on aivan karsee, mutta koska meitä on kaksi ajamassa, päätimme synttäreiden olevan matkan arvoinen 🙂


Päädyimme samalla vuokraamaan asuntomme pääsiäiseksi eräälle perheelle lomamme ajaksi ja tämä on tietenkin tuonut mukanaan joitain siivoustoimenpiteitä. Nyt on hyvä istua tässä puurolautasen äärellä kun kaikki on siivottu ja pakattu, mutta vielä eilen oli pieni paniikinpoikanen kun oli niin paljon puuhaa. Vaikka kaikkeni yritin, en saanut hoidettua kouluhommia pois alta ennen lomaa, niin joudun ottamaan kirjat mukaan lomalle. Ei haittaa, olen tottunut tähän jo. Onneksi ei mene koko loma lukiessa ja jos ennusteet pitää paikkansa on tiedossa jopa hellettä koko viikonlopuksi! Pakkasin mekot, shortsit ja sandaalit mukaan. Toivotaan ettei pitkähihaista tarvitsisi ollenkaan 😉


Suomessa alkoi pääsiäisen vietto jo torstaina, täällä päin pääsiäistä vietetään pelkästään la-su, mutta moni ottaa pari päivää ylimääräistä vapaata ja matkustaa jonnekin lomalle. Huomasin ruokakaupassa että kinkku taitaa olla kova sana pääsiäisenä ruokapöydässä, tai ainakin sitä oli joka paikassa myynnissä. Siis valmiiksi paistettu kinkku. Me sorruttiin pääsiäisherkkuihin ja pakko hehkuttaa M&M’s:n pääsiäismakuja!! Aivan loistavia! Noi porkkanakakkujen makuiset karkit oli parasta pitkään aikaan 🙂 Otin muutaman kuvan kauppojen pääsiäiskarkkivalikoimasta ja pakko sanoa että kyllä amerikkalaiset osaa herkutella. Paljon on kaikenlaista! Mutta niin on kyllä Suomessakin. Pääsiäismunien määrät on kyllä ihan valtavia. 


Täällä lapset menevät joko pääsiäismunaetsintöihin mukaan tai saavat pääsiäiskorin. Me kävimme ostamassa lapsille herkkuja pääsiäiskoreja varten ja ihmettelin siinä sitten ääneen että mikä juttu tämä nyt oikein on ja ilmeisesti lapsille vaan annetaan korillinen pääsiäissuklaita, koska pyhinä ei muutenkaan syödä tarpeeksi herkkuja. Samahan meillä tietysti Suomessa lapset käyvät kiertämässä ovelta ovelle pääsiäisnoitina. En siis tiedä näistä traditioista sen enempää, mutta ehkä ne viikonlopun aikana selviää. Edessä siis viikon semiloma ja toivotaan että pääsen pieneen D-vitamiinikylpyyn heti lauantaiaamusta takapihan nurmikolle 🙂 

Hyvää pääsiäistä!
Camilla

Translate: We have a long drive ahead of us tomorrow. We are leaving to go to Louisiana for the weekend and since the plane tickets were super expensive we decided to drive. That is a 1300 mile drive and six states – four new for me 🙂 Hoping for some nice warm weather and a lot of sun! Happy Easter!