Voi jehna! Nyt jäi kyllä blogin synttärit pitämättä! Edellinen postaus oli CamCam:in sadas postaus ja huomasin asian vasta jälkikäteen. Onnea blogille! Virstapylvään kohdalla on aina kiva pohtia edellistä ajanjaksoa ja sen merkitystä.

Joten, mitä bloggaaminen minulle oikeastaan merkitsee? Suurissa elämäntilanteen muutoksissa on vaikea hahmottaa “the big picture” ja usein tulee keskityttyä pieniin asioihin, kuten päivästä hengissä selviämiseen. Pienet asiat kuluttavat ja päivät menevät kamalan nopeasti kun esimerkiksi istuu tuntikausia googlaamassa jotain yksinkertaista asiaa, mikä kotona olisi hoidettu viidessä minuutissa. Mutta samalla ne pienet asiat ovat seikkailu, mitä lähdettiin hakemaan. Samalla sitä oppii kaikkea uutta, koska joutuu kyseenalaistamaan.

Blogin luonnosarkistossa on vaikka kuinka paljon tekstiä kaikesta oivalluksista, mutta koska en osaa aina jäsennellä ajatuksia järkevästi ovat suurin osa jääneet odottamaan inspiraatiota. Blogi on ollut henkireikä kaiken tämän kaaoksen keskellä. Opettelen valokuvaamaan ja editoimaan kuvia, mikä on ollut jännittävää. Halu oppia lisää on suuri ja haluan kehittyä kirjoittamisessa. Samalla blogi on ollut helpoin kanava kommunikoida perheen ja kavereiden kanssa. Tosin, en saa mitään tietoa takaisin, mutta onneksi on Instagram! Kiva kun kaverit postaa kuvia ja videoita arjesta ja juhlista. Tuntuu kuin olisi itse paikalla.

Kaiken tämän juhlahumun keskellä haluan kuitenkin pysähtyä hetkeksi niihin pieniin asioihin, mutta tällä kertaa niihin pieniin hyviin asioihin, jotka minua ilahduttavat arjen kaaoksen keskellä.

Terveys Olen vihdoinkin tervehtynyt ja olo on mitä mainioin. Levännyt ja onnellinen. Labratuloksetkin saapuivat ja vahvisti, että antibiootit tepsii bakteeriin. Terveyttä ei osaa arvostaa, ennen kuin sen menettää. Muistutus taas siitä, kuinka tärkeää on joka päivä tehdä terveyttä edistäviä päätöksiä – eikä vain maanantaisin…

Koti Ihana kun on koti, jossa saa olla oma itsensä. Tämä ei ole itsestäänselvyys ja asia jota arvostan päivittäin.

Aamukahvi parvekkeella Ulkona on sademetsän tuoksu ja kosteus. Kosteudesta huolimatta aamukahvi parvekkeella on yksi jokaisen aamun kohokohdista.

Whatsapp puhelut Ihana kun voi soittaa Suomeen ilmaiseksi ja vaihtaa kuulumisia.

Iso projekti valmis Kuukausia kestänyt projekti on vihdoinkin loppusuoralla ja postitettu. Ei ole mitään niin antoisaa, kuin nähdä kovan työn tuloksen.

Spinning Uusi arvostus terveenäoloon toi mukanaan innostuksen spinningiin. Joka aamu ollaan tällä viikolla käyty puolen tunnin spinning tunnilla. Päivä lähtee paremmin käyntiin treenillä kuin torkuttamisella.

Miehen kivat työkaverit Paljon läksiäisiä ollut viime aikoina miehen toimistolla. Paljon eläkkeellesiirtymisiä. Minut (mieheni lisäksi) on otettu avosylin vastaan pieneen tiimiin. Kaikki on tullut suoraan esittäytymään ja aloittanut keskustelun “Sinä taidat olla Camilla, olen kuullut niin paljon sinusta!”.

Lapset Olen äärettömän onnekas monella eri tapaa, mutta ennen kaikkea olen löytänyt paikkani uudessa perheessäni. Lapset ovat tuoneet mahdottoman paljon iloa elämääni ja ihana kuulla heiltä, kuinka paljon olemme rikastuttaneet heidän elämäänsä.

Vietämme pitkää viikonloppua miehen vanhempien luona tällä hetkellä ja palaamme Houstoniin jossain vaiheessa. Trooppisen myrskyn on määrä saapua Louisianaan keskiviikkona, mutta seuraamme vielä tilannetta, josko se tuleekin Houstoniin. Vai tuleeko mihinkään. Olemme jo ostaneet kotiin tarpeet viikon myrskyä varten, mutta katsotaan nyt miten tämä tästä kehittyy.

Kivaa alkanutta viikkoa kaikille!
Camilla

English: It was the blog’s 100th post last week, but only noticed it today. Oh well, Happy 100th to my blog! On big milestones it’s always nice to reminisce the past and look into the future. During big life changes, my blog has been my happy place, and fun even though everything has not been super fun. Anyways, I have a lot to be happy about, such as morning coffee on the balcony, Whatsapp calls to friends and family and being healthy and finally working out again.