Maanantaiaamu. Olen aamuihmisiä ja rakastan herätä maanantaisin uuteen viikkoon. Mutta jostain syystä heräsin todella syvästä unesta herätyskelloon, mikä on todella harvinaista. Ei tehnyt yhtään mieli nousta, mutta aikataulut ei antanut vaihtoehtoa.
Heitin vaatteet niskaan ja pesin hampaat. Keräsin kasaan toimistosta tarvittavat tarvikkeet päivän tarpeisiin.
Huomasin keittiöön mennessä, etten ollut muistanut tehdä tuorepuuroa. Ei haittaa. Tein amerikkalaisia pannukakkuja sitten koko porukalle.
Lapset menivät ulos leikkimään naapurin tytön kanssa ennen kuin hän lähti kouluun. Täällä on suuria eroja koulujen lomissa ja vaikka yhdessä koulussa olisi vapaata, ei naapurikoulussa ole välttämättä vapaata. Vaikka muualla osavaltiossa tai koko maassa olisi muilla vapaa.
Lasten leikkiessä söin aamupalaa ja katsoin uutisia. Mies on nyt jo viikon ollut paastolla. Vai mikskä sitä nyt kutsuisi? Hän syö vaan keskipäivän ja iltaseitsemän välillä. Ystäväni on paastonnut jo monta viikkoa samalla metodilla ja saanut hyviä tuloksia, joten mies päätti kokeilla josko muutama kilo karisisi pois, joten aamupalan sijaan hän joi kahvia.
Laitoin loput tavarat kasaan ajomatkaa varten. Välipalaa, vettä, kahvia, tyynyjä ja loput lasten tavaroista. Kävin vielä vaihtamassa vaatteet ja meikkaamassa ennen kun lastasin kaiken autoon.
Pääsimme tien päälle melkein aikataulussa. Lapsilla oli siis vain neljän päivän syysloma ja jouduimme ajamaan lapset takaisin maanantaina. Onneksi lasten äiti pääsi tulemaan meitä vastaan, joten ei tarvinnut ajaa koko kuuden tunnin matkaa, per suunta.
En saa enää kovaa matkapahoinvointia autossa ja saan nykyään yleensä tehtyä töitä tai luettua autossa. Suljin muutamia kauppoja ja avasin pari uutta. Luin, kirjoitin, kuuntelin podcasteja ja katsoin Youtube-videoita. Autossa vietetään niin paljon aikaa, mutta onneksi voin hoitaa asioita puhelimella tai läppärillä. Tai jos itse ajan, niin kiva kuunnella äänikirjoja tai podcasteja.
Söimme lounasta yhdessä ennen kuin lasten äiti tuli meitä vastaan ravintolalle. Viikonloppu meni todella nopeasti ja vierailu loppui ennen kuin ehti oikein alkaakaan. Lapsilla oli kuitenkin ollut kuulemma mukavaa ja saivat viettää aikaa isänsä kanssa enemmän, kun yleensä hän on töissä.
Paluumatka kesti ikuisuuden ja kun vihdoinkin pääsimme kotiin olimme aivan puhki. Lämmitimme edellisen päivän ruokia illalliseksi ja katsoimme Breaking Bad-sarjan spin off elokuvan El Camino. Alku oli lupaava, mutta loppu jäi vaisuksi ja loppufiilis oli aika pettynyt. Katsottiin vielä hetken The Americans -sarjaa ennen nukkumaanmenoa.
Camilla