Onni on…

… uusi yläsuihku (Google translate: head shower). Kaikki (pitkät ihmiset), jotka on matkustanut maahan, missä suihkut on amerikkalaista mallia tietää kuinka hankalaa on pestä hiukset aivan liian alhaalla olevan yläsuihkun kanssa. Miksi ei voi yksinkertaisesti rakentaa suihkuja, jonka voi ottaa käteen?? Tai edes asentaa suihku niin korkealle ettei tarvitse kyykkää joka kerta kun pesee hiukset? En tietenkään valita jos on mahdollisuus hyötyliikuntaan, mutta onhan se vähän erikoista olla huomioimatta pitkät ihmiset… 
 
Noh, koska kyykkääminen ja ahtaus alkoi ottaa päähän toden teolla (koska me olemme sellainen ärsyttävä pariskunta, joka tekee kaiken yhdessä – eihän suihkussa voi käydä yksin!!), niin kävimme Bed, Bath and Beyond:sta hakemassa uuden yläsuihkun. Tämä kyseinen kaunokainen maksoin omaisuuden (60 dollaria), mutta oli todellakin rahan arvoinen!! Taidan tulla vanhaksi kun panostan mielummin arjen ylellisyyksiin kuin ostan uudet korkokengät 🙂 
 
Monsteri myrskystä ei ole meillä tietoa. Washington DC taisi jäädä myrskyn ulkopuolelle. Maa on valkoinen, mutta luulen että lumi sulaa viimeistään illaksi pois. Näen asunnon ikkunasta yhden liikenneonnettomuuden ja luulen että niitä tulee muutama lisää vielä kunhan aamuruuhka alkaa. Ongelma taitaa olla että teitä suolataan, eikä tilannenopeuksiin kiinniteteä huomiota. Olen taas kerran onnellinen kotitoimistostani 🙂
 
Camilla
 
Translate: After showering under a way too low head shower we bought a new head shower and I can’t be more happy about it!! I don’t have to squat every time I want to wash my hair. It was expensive but worth every penny 🙂 
 

Arkirutiinit uusiksi

Vuonna 2010 syksyllä aloitin opiskelut uudestaan. Ammattikoulu ei ollut minulle tyydyttävä ponnistuslauta tulevaisuuteen ja päädyin suorittamaan kokopäivätyön ohessa yliopplistutkintoa Eiran Aikuislukiossa. Siitä se sitten lähti. Päivät koulussa ja illat töissä. Työpaikka ja koulu on vaihtunut, mutta päivän rutiinit ovat pysyneet samana jo neljä vuotta. Kokopäivätyö vaihtui osa-aikaiseksi, mutta samalla tahdilla tässä on vedetty aika kauan. Miten sä jaksat aina vaan painaa? Sanopa se. 
 
Ennen…
Mielestäni olen pärjännyt ihan hyvin – muutamaa hermoromahdusta lukuunottamatta – koska totuushan on se että ihminen jaksaa jos on pakko. Vajaa vuosi sitten elämä kuitenkin yllätti, eikä yhtäkkiä tarvinnutkaan ottaa jokaikistä kahvintarjoilukeikkaa vastaan. Olen (lähes) vuoden päivät totutellut uuteen tilanteeseen ja vasta nyt kun irtisanouduin työstäni ja pakkasin laukkuni, niin olen pystynyt rauhoittumaan ja antaa toisen huolehtia tuloista ja menoista. 
 
…jälkeen.
 


Koska en käy töissä tai koulussa päivisin (enkä iltaisin), lankeaa kotityöt auttamatta harteilleni. Mutta koska kotityöt vievät ehkä maksimissaan tunnin päivästä on löydettävä jotain puuhaa lopuille viidelletoista tunnille. Tähän asti olen saanut päivät kulumaan erittäin nopeasti. Televisiosta tulee kaikkee roskaa päivät pitkät ja eteenkin ensimmäinen viikko meni sohvalla lojuten. En ole tottunut moiseen löhöilyyn ja kroppa meni shokkiin ja kärsin migreenistä pari päivää. Onneksi se oli kuitenkin väliaikaista ja kun viikko numero kaksi alkoi oli pakko keksiä jotain tekemistä. Television tuijottaminen on pitkässä juoksussa tylsää ja tappaa aivosolut alta aikayksikön.

Noh, mitä minä sitten teen päivisin? Viisitoista tuntia saa kulumaan tyhjäntoimittamiseen äkkiä ja juuri siksi on hyvä hieman suunnitella päiviään. Päivät aikataulutan liikunnan ympärille. Aamu-uinti ja ilta-sali oli selkeesti hyvä ratkaisu. Tällä viikolla olen käynyt meidän taloyhtiön uima-altaalla aamuisin ja illalla ollaan käyty miehen kanssa salilla. Liityttiin salille viikko sitten ja olen ollut erittäin tyytyväinen ratkaisuun. Taloyhtiön sali on pieni ja masentava, eikä motivaatiota löytynyt lähteä salille. Uusi sali löytyy tien toiselta puolelta ja on erittäin hyvä. Avara, monipuolinen ja sieltä löytyy kaikki Cross Fit romppeet mitä me käytetään. Laitteet on vanhoja, mutta toimivia ja minulle löyty Les Mills:in perusjumpat, mikä on aina plussaa kun valitsen salia. 

Kohtalotoverit: ei ole liian aikaista aloittaa pääsykokeisiin luku.
 


Ensi viikolla aloitan pääsykokeisiin lukemisen, johon aion alkuun käyttää noin neljä tuntia päivässä ja loput ajasta tutustun uuteen (väliaikaiseen) kotikaupunkiini. Kaikkeen uuteen menee yllättävän paljon aikaa. Eilen kävin katsastamassa minulle uuden ostoskeskuksen ja siihen meni puoli päivää. Viime viikolla uhmasin kylmää tuulta ja kävin joka päivä kävelyllä tutustumassa naapurustoon ja sen tarjontaan. Että kyllä sitä yllättävän nopeasti saa ajan kulumaan. Toki blogin pystyttäminen on vienyt aikaa. Kaikki jotka on joskus kirjottanut blogia, niin tietää kuinka paljon taustatyö vie aikaan. Puhumattakaan kuvien muokkamisesta. Vaikka tämä kirjoittaminen nyt jo tuntuu työltä, olen erittäin tyytyväinen päätökseen blogin pystyttämiseen, koska vaikka syy muuttoon oli tietysti parisuhde, niin halusin myös ottaa askeleen taaksepäin ja tarkastella tulevaisuutta uutesta perspektiivistä. Kirjoittaminen auttaa lokeiroimaan ajatuksia ja luulen että tämä puoli vuotta auttaa kasvamaan paremmin kuin täpötäydet päivät, jossa ajatuksille ei ole tilaa. 

Ensi kerralla sitten jotain kevyempää luettavaa 😉  

Hyvää viikonloppua ❤
Camilla

EDIT: Kuinka ollakaan, sen jälkeen kun julkaisin tämän postaukset, huomasin ystäväni Annan-Marian kirjoittavan samasta aiheesta. Hänellä tosi on vähän enemmän sapattivapaata takana kuin minulla 🙂 
http://secretwardrobe.bellablogit.fi/2015/01/22/ajatuksia-muutoksen-tueksi/ 22.1.2015 11:03

Translate: A five month pause from work and school has made me reschedule my daily routines. I am trying to find smart things to do instead of watching TV all day. Luckily we have a pool in our apartment building and a gym across the street, so I’ve been doing my morning cardio by the pool and lifting weights in the evening. And next week the fun begins with me studying for the entrance exam. Have a great weekend ❤