Kiitos!

Tuhannet kiitokset kaikista onnitteluista! Viime viikko meni ihan pilvilinnoissa ja nyt kun ollaan vihdoinkin palattu maan pinnalle pääsin harjoittelemaan tätä uutta äitipuolen roolia. Lapset on kyllä niin ihania, ettei tässä mitään ongelmia ole kolmen päivän aikana ilmennyt. Saan kuulemma tulla käymään toistekin 🙂 

 


Verrattuna Suomen viiden päivän pääsisäiseen, täällä pääsiäinen on tasan yhden päivän ja jopa kaupat meni kiinni sunnuntai-illaksi. Pääsiäinen näkyykin täällä pelkästään kaupan karkkihyllyssä ja cupcake:it koristellaan pupun korvilla. Lapset käyvät ottamassa kuvat pääsiäispupun kanssa (kai edellisenä viikonloppuna) jossain ostarilla ja lauantai-sunnuntai välisenä yönä pääsiäispupu käy jättämässä korin herkkuja lapsille. Meillä pääsiäispupu oli vielä kaiken lisäksi jättänyt pääsiäismunia puutarhaan ja kävimme niitä etsimässä koko porukalla 🙂 

Muuten ollaan hengailtu takapihalla auringossa ja minä olen taas kuin pieni rapu. En vaan ikinä opi laittamaan tarpeeksi aurinkorasvaa, eteenkin kesän ensimmäisenä päivänä 🙂 Nyt alkaa jo näyttämään ruskettuneelta. Tänä iltana on jo aika lähetä matkaamaan kotiin päin, tosin pienen ylimääräisen mutkan kautta. Suuntaamme Nashvilleen muutamaksi päiväksi tapaamaan ystäviä. En malta odottaa nähdä taas uusia kaupunkeja! Löydettiin taas Airbnb:n kautta kiva talo, missä asua ja kiva tavata uusia ihmisiä myös sen kautta. 

Hyvää viikonalkua!
Camilla

Translate: Thank you everyone for the kind words and well wishes! We’ve spent Easter in Houma and the Easter Bunny found it’s way to the house on Sunday morning. The sun has been out almost the whole time so we’ve spent most of the time outside. What a great vacation! 

Road trip vuoristojen läpi

 

Chattanooga, Tennessee
Liikennekaaos, koska poliisi oli pysäyttänyt yhden kuorma-auton=kaikkien pitää hidastaa vauhtia, jotta näkee mitä tapahtuu / Traffic because a cop pulled over a truck=everybody has to slow down to look at it

Olipas aikamoinen kokemus ajaa 20 tuntia putkeen! Lähdimme Virginiasta aamuseitsemältä ja saavuimme Louisianaan kahden aikaan yöllä, mikä aikaeron takia oli kolme Virginian aikaa. Matkasimme Virginian, Tennesseen, Georgian, Alabaman ja Mississippin läpi. Melkein koko matkan ajoimme Appalakki-vuoriston läpi ja maisemat oli aivan mahtavat!! Ikävä kyllä valokuvaamiseen ei ollut aikaa, koska ajoimme vuoroissa ja se kumpi ei ajanut, nukkui. Mies oli töissä edellisen yön ja lähdimme matkaan heti hänen työvuoron loppumisen jälkeen ja hän nukkui koko sen ajan kun minä ajoin. Aika pitkälti ajettiin matka puoliksi ja pakko sanoa ettei tästä maasta löydy yhtään hyvää kuskia. Kaikki poukkoilee ihan miten sattuu ja ajaa just niin kovaa kun haluaa. Kolareita matkan varrella oli kolme ja tukkiutuneen liikenteen takia menetimme ainakin kaksi tuntia tehokasta ajoaikaa. Että pisti vihaksi istua liikenteessä, eteenkin kun on kamala nälkä ja pissahätä! Eikä kolareissa ollut tarpeeksi istumista. Jossain Virginian osavaltiossa kaksikaistaisella moottoritiellä olivat laittaneet Road Work-kyltit vasemmanpuoleiselle kaistalle, vaikka siellä ei kukaan ollut tekemässä yhtään mitään!! Pelkät kyltit koristeena. Välillä teki vaan mieli luovuttaa, mutta vaihtoehtoja ei tainnut olla ja jatkoimme matkaa. 

 


Olisin halunnut kuvan kaikista osavaltioiden kylteistä, mutta osa meni niin nopeasti ohi, etten millään ehtinyt reagoimaan kameran kanssa tilanteeseen. Ja Mississippi ja Louisianan kyltit meni ohi minun nukkuessa kun oli jo pimeää. Osavaltiot tosiaan on erilaisia, sen huomaa vasta kun ajaa eri osavaltioiden läpi. Tennesseessä oli paljon asutusta ja todella paljon paikkoja mihin pysähtyä, kun taas Alabamassa näin pelkästään vihreitä peltoja ja lehmiä. Muutenkin oli ihana huomata kuinka maisema vaihtui vihreämmäksi koko ajan mitä etelämpään ajoimme. Ja jossain Tennesseen puolivälissä alkoi näkymään liloja kukkasia puissa. En osaa sanoa minkä niminen puu kukkii tähän aikaan vuodesta ja arvelin että on turha edes ottaa kuvaa, mutta ihan uskomattoman kaunista katsottavaa puut oli. Georgiassa ei ollut kuin yksi nopeusrajoitus kyltti, mutta miniminopeuskylttejä oli kilometrin välein 😀 Hassuja pieniä yksityiskohtia. Ja sitten vielä lopuksi muutama hassu kuva mitä bongasimme matkan varrella.

Eikö muuttokuormassa ollut yhtään tilaa enää grillille…? / Seriously, there was no room in the container for a grill?

 

Kuvasta ei näe, mutta kyseessä on Kanadan kyltit 🙂 / You can’t see, but it is a Canadian license plate 🙂

En halua tehdä toista samanlaista matkaa toiste vähään aikaan. Tekisi melkein mieli pistää auto lentokoneeseen ja lentää kotiin… Onneksi olemme paluumatkan jakaneet kolmelle eri päivälle, eli kaksi yötä hotellissa paluumatkalla. 

Olin niin toivonnut hellettä ja aurinkoa, mutta vesisadetta pukkaa koko päiväksi. Viemme siis lapset elokuviin ja ostoksille tänään. Ehkä huomenna pääsemme ulos 🙂 

Hyvää pääsiäisen jatkoa!
Camilla

Translate: After a very long road trip we are finally in Louisiana! Luckily we don’t have to drive back in one day 🙂

Maailmanlopun myrsky



Täällä valmistaudutaan myrskyyn. Televisiossa ei puhuta mistään muusta kuin miten nyt pärjätään tässä maailmanlopun lumimyrskyssä. Koulut on kiinni ja mies meinasi ettei tänään työpaikalla varmaan näy ketään. Loistava päivä mennä töihin 🙂 Olen syystäkin hieman skeptinen tähän myrskyyn. Maanantaina vietimme iltapäivän Potomac Mills:in ostoskeskuksessa ja ihmettelimme miten keskuksessa näkyi niin paljon kouluikäisiä lapsia. Starbucksissa kesti ikuisuus saada kahvi kun teinit olivat tilanneet höpöhöpö-kahveja ja jonot kassoille oli hermojaraastavan pitkät. Selvisi että maanantaina oli niin kova lumimyrsky että koulut olivat sen takia kiinni. Noh, maanantaina ostin uudet beiget mokkanilkkurit ja laitoin ne jalkaan, koska oli niin kaunis keväinen aurinkoinen sää ettei lenkkarit vaan kuulunut kuvaan – kevään tullessa pitää olla korkkarit jalassa 🙂 Ehkä tämä kuvaa kuinka kamala lumimyrsky maanantaina oli… Jos käpyttelin vaaleissa mokkanilkkureissa ympäri kaupunkia, niin eipä tainnut olla kova lumimyrsky… 

Orjien asuintalot Thibodauxissa, Louisianassa / Slave cabins in Thibodaux, LA

 

 

Maukkaan näköinen turisti hyökkäyksen kohteena / A delicious looking tourist got attacked

 

 

 

Ardoynen plantaasi / Ardoyne Plantation

 

 

 

No mutta, ehkä parempi olla varovainen kuin katua. Täällä kun ei ole liukkaanradan ajoa autokoulussa ja kuskeja on joka lähtöön näin isossa kaupungissa. Mutta näin suomalaisen näkökulmasta on aika hassua sulkea kokonainen kaupunki lumisateen takia.. Odotan kyllä kesää hirmu paljon! Onneksi meillä on kuukauden päästä pieni loma tiedossa Louisianassa, ehkä pääsen D-vitamiinikylpyyn muutamaksi päiväksi 🙂 

Sunnuntaina siirrämme kelloja eteenpäin ja seitsemän tunnin sijaan on aikaero on kahdeksan tuntia Suomeen. Suomessa kelloja siirretään vasta maaliskuun lopussa, joten olemme kahdeksan tuntia teitä jäljessä peräti kolme viikkoa. Helpottaa Skypeaikatauluja hieman. Ja minä kyllä huomaan että illalla on valoisaa tunnin myöhempää! Olen ihan tuhottoman väsynyt iltaisin ja hanskat tippuu käsistä kun pimeä laskeutuu. Haluaisin puuhailla niin paljon enemmän iltaisin, mutta tuntuu kuin joku imisi kaiken energian kun pimeä tulee. Olen siis enemmän kuin innoissani sunnuntaista! 

Kuvat ovat vielä Louisianan lomalta kun vietimme päivän ihan vaan ajellen ympäriinsä. 

Camilla

Translate: As a Finn I am wondering how bad can a snowstorm be so that you have to close an entire city… But since there are no winter tyres on the cars over here I guess it’s justified to stay home today. The pictures are from our vacation to Louisiana when we just drove around for a day. 

Iltapäivä ja ilta Bourbon Street:llä

Täällä ollaan viihdytetty vieraita ja blogi on nyt jäänyt vähän tauolle. Valmistelin tällaista tilannetta varten yhden postauksen New Orleansista ja voisin julkaista sen tähän väliin. Hauskaa on ollut ja ollaan ehditty parin päivän aikana vieraiden kanssa tehdä vaikka mitä! Kävimme NHL-pelissä, ampumaradalla ja noin sadassa eri kaupassa ostoksilla 🙂 Mutta tähän väliin kuitenkin vielä Louisiana terveisiä:

Suuntasimme tuhkakeskiviikkona New Orleansin keskustaan karnevaalipölyn laskeuduttua. Emme halunneet jäädä jalkoihin laskiaistiistain paraateissa, on kuulemma liian vaarallista. Ei kannata ottaa turhia riskejä. Ja sitä paitsi sää oli paljon parempi keskiviikkona kuin tiistaina. Aurinko paistoi koko päivän ja nautimme olostamme. Pysäköimme auton ennaltamaksettuun autotalliin aivan kaupungin ytimeen Saks Fifth Avenue:n pysäköintihalliin. Iltapäivän ensimmäinen aktiviteetti oli Bloody Mary:n tilaaminen kioskista. Mikä sen mukavampaa kuin iltapäivän auringossa käveleminen Bloody Mary kädessä. Saimme nauttia katutaiteesta ja kauniista ranskalaiskortteleiden arkkitehtuurista. Ruokaa oli tarjolla vaikka minkälaista, mutta päädyimme voileipiin ja keittoon. 

 

 

 


Oloni oli flunssainen koko päivän, mutta onneksi lääke ei ollut kaukana. Tilasimme Bourbon Street:ltä Käsikranaatti-drinkit (Hand grenade) ja flunssa oli muutaman minuutin kuluttua kuin kaunis muisto vain. En ollut ikinä kuullutkaan koko juomasta ja onneksi googletin ainekset vasta seuraavana päivänä – sama ajatus kuin Long Island Iced Tea, vähän kaikkee ja vähemmän limua 😀 Käsikranaatti oli hyvä aloitus ennen kasinoon siirtymistä. Olo oli voittamaton ja voitimme hyvin heti ensimmäisessä pöydässä, kunnes kävi köpelösti. Onneksi voitin ruletissa rahamme takaisin. Oli kiva pitkästä aikaa käydä kasinolla, viime kerrasta olikin liian kauan. 

 

 



Kävimme vielä illallisella Brennans-ravintolassa ja söin ensimmäistä kertaa sammakonreisiä. Vähän niinkun kanansiipiä olisi syönyt. Pidin perslijakastikkeesta paljon ja mielestäni sitä voisi käyttää kanansiipien kanssa myös. Illallisen jälkeen suuntasimme takaisin Houmaan ja kyllä nukutti sinä yönä kaiken sen kävelyn jälkeen.

Nyt on taas aika lähteä kaupungille, vieraat haluaa nähdä mahdollisimman paljon – viikko on lyhyt aika ottaa lomakohde haltuun 🙂 Hyvää loppuviikkoa!

Camilla

Translate: Since we have guests from Finland this week the blog has been on a vacation. Before I have more time for the blog I have a post ready about our day in New Orleans. Have a great rest of the week!

Kuulumisia



Viikonloppu meni sohvalla maatessa, mutta nyt olen jo työpöydän ääressä. Tukkoisuutta on vielä havaittavissa, mutta onneksi on olemassa nenäkannu! Sillä välin kun olimme etelässä lomailemassa oli Virginiaan tullut talvi, eikä meillä tietenkään ollut talvivaatteita mukana koneessa. Ja kaiken hyvän lisäksi metroa huolletaan isolla kädellä täällä päin maailmaa, joten kotimatka kentältä metrolla kesti, normaalista 45 minuutista (sis. kävelyt ja metron vaihto), 1,5 tuntia! Perjantaiaamuna saimme tietää että torstain vastainen yö oli kylmin Washington DC:ssä johonkin 120:en vuoteen. Ilmankos olimme jäässä kotiin tullessa. Kaiken kukkuraksi olimme sulkeneet lämmityksen asunnosta ja vastassa oli viisitoista-asteinen asunto… Mutta kuinka kaunis näköala minun toimistosta avautuu joka aamu? En pidä lumesta, piste. Mutta nyt kun on tällainen näköala ei voi olla muuta kuin ihastelematta valkoista Washingtonia. 


Toisaalta, voipi olla että lumen ihastelu loppuu kun seuraavan viikon aikana tulee tarvottua ympäri kaupunkia. Meille on tulossa vieraita Suomesta tänä iltana ja minulle on lähetetty pitkä lista mitä pitää ehtiä tehdä viikossa. Luvassa siis paljon nähtävyyksiä, jääkiekkopeliä, shoppailua ja hyvää ruokaa! Yritän tässä päivän aikana saada sekä luettua että siivottua asunto vieraskuntoon. Onneksi kävin eilen illalla kaupassa, ettei tarvinnut tänään kävellen käydä ruokakaupassa. Tämä yhden auton talous vaatii suunnitelmallisuutta 🙂 Vaikka minulla ei varsinaisesti ole koti-ikävää, niin on tosi kiva saada vieraita Suomesta ja ennen kaikkea ruisleipää. Kiva saada puhua suomea ja kuulla kuulumisia. 

 

 

Olen viikonlopun aikana tutustunut erilaisiin ruoka”dietteihin” ja opiskellut kesäkuntoon2015 mahdollisuuksia. Näyttäisi vahvasti siltä että on aika siirtyä ainakin osittain Paleo-ruokavalioon. Saimme lainaan kirjan, jossa esitetään mihin Paleo-dietti perustuu ja tuntuu siltä että haluamme ainakin lounaat ja illalliset rakentaa Paleo-ruokavalion ympärille. En aio luopua aamuisesta ruisleivästä ja rahkasta banaanipannareiden kanssa, mutta tyhjät hiilarit voisi poistaa helposti. Kokeiltiin eilen ensimmäistä reseptiä kirjasta ja olin tyytyväinen makuihin ja innovatiivisuuteen. Haluan ennen kaikkea tuntea olon terveeksi, eikä aina vaan turvonneeksi ja väsyneeksi. Ehkä asian sanominen ääneen näin julkisesti auttaa tekemään parempia valintoja ruokakaupassa. 

 



Taitaa olla aika siirtyä blogista kirjojen pariin. Ei kukaan vielä toistaiseksi ole kävellyt sisään Hankenille lukematta pääsykokeisiin. Kova työ on vielä edessä, mutta uskon vakaasti että tänä vuonna se tapahtuu. Mikä olisikaan parempi 30-vuotislahja itselleni, kuin opiskelupaikka?

Kuvat ovat Louisiana-lomalta edelleen. Kävimme yhtenä päivänä miehen vanhempien kanssa kolmella plantaasilla ja oli todella miellyttävää sekä viettää aikaa heidän kanssaan että käydä ihastelemassa upeita rakennuksia ja puutarhoja. Voipi olla että blogi siirtyy pienelle lomalle minun viihdyttäessä vieraita tai sitten jatkan näitä 4:30 herätyksiä ja päivittelen lisää kuulumisia kun muut vielä nukkuu. Aika näyttää kuinka käy.

Camilla

Translate: I am finally feeling a little bit better and my cold seems to be history. We are having some friends from Finland staying with us for a week and it might cause a small break on the blog. Other than that we are doing good over here. The pictures are from three different plantation homes from Louisiana except the first one from DC with some nice winter weather…

Mitähän sitä tulikaan syötyä?

Mardi Gras donuts
Kun lähdimme lomalle päätimme jo ennen koneeseen nousemista ettei syödä mitään roskaruokaa, vaikka sehän on paaston edeltävän ajan tarkoitus – syödä itsensä kipeäksi. Kuinka me pärjäsimme? Todella huonosti. Aamusta iltaan söimme ihan mitä vaan oli tarjolla ja ehkä vähän naapurinkin ruokia. Olo on turvonnut ja energiataso on aika pitkälti nolla. Mutta voi että kaikki ruoka oli ihan mielettömän hyvää! Ja nyt vasta ymmärrän mistä mies on perinyt intohimon ruoanlaittoon. Yhtenä päivänä miehen setä saapui lihojen kanssa ja takapiha muuttui keittiöksi. Eikä aikakaan kun talo täyttyi serkuista, lapsista, tädeistä ja naapureista. Aika siistiä minun mielestä 🙂 
 
King Cake, donuts and a coffee, what more can a girl ask for?
Ainakin donitseja tuli syötyä reippaalla kädellä ja King Cake-pullaa. Harmikseni en ottanut yhtään kuvaa King Cake-pullakranssista, mutta ylläolevassa kuvassa minulla on King Cake-kakkulaatikko kädessä. King Cake:a syödään koko Mardi Gras juhlallisuuksien ajan. Maistuu korvapuustille ilman kardemummaa ja kranssin voi pyytää joko vaniljakreemillä tai pekaanipähkinätöhnällä täytettynä. Maistoin molempia 🙂 Söin viikon aikana King Cake:a aamupalaks, välipalaks, lounaaks, välipalaks, illalliseks ja iltapalaks. Juuri kun luulin että mitta on täynnä, tuli meille vieraita ja vielä yksi kranssi syötäväksi. Huh sanon minä. 
 

 

Hooters chicken wings

En ole aikaisemmin käynyt Yhdysvalloissa lomaillessani Hooters:ssa. Ravintolan erikoisuus on kanansiivet ja voi että oli hyviä! Pidin todella paljon kastikkeista. Oli kiva kun voi tilata eri kastikkeita ja maistaa eri makuja. Okei, ehkä ravintolan erikoisuus ei ole siivet vaan vähäpukeiset tarjoilijatytöt, mutta me kuulemma menimme ravintolaan pelkästään siipien takia… Tiedä häntä sitten… 

Crawfish for lunch

 

Oikeanpuoleisessa tyhjät kuoret. Tilasimme 2 kiloa rapuja, joista minä söin noin 1,5. Vitsit että oli hyviä!! Suomessa ravut keitetään suola-tilli-liemessä ja minä ainakin pidän siitä tavasta myös, mutta voi että nämä oli maukkaita. Ravut keitetään Cajun-mausteissa ja voin melkein sanoa että oli paras lounas ikinä. Suomalaisena tilasin tietenkin vodkan kylkiäiseksi, eli ei tarvii huolehtia: pidän hyvää huolta suomalaisista juuristani 😉 Ravut maksoi 27 dollaria, eli n. 22,5 euroa yhteensä ja muutama dollari maissista ja keitetyistä perunoista. Ei paha..

 

Crawfish Po-Boys and Seafood Gumbo

Tässä toinen maittava lounas. Katkaravut on maustettu “Blackened”-mausteella ja se oli niin hyvää että tehtiin eilen illalliseksi salaatit, missä meillä oli Blackened katkarapuja. Kupissa on katkarapu Gumbo-keittoa. Gumboa syötiin joka toisella aterialla. Kuulemma kun on kylmä päivä pitää tehdä Gumbo. Näin meillä kotona myös 🙂 En muistanut ottaa appiukkoehdokkaan Gumbosta kuvaa, joten julkaisen tässä kuvan mieheni Gumbosta. 

 
Chicken and Sausage Gumbo

Beignets and Cafe au lait!

Iltapäiväkahviksi valittiin Beignets:it tiistaina turistikierroksen jälkeen. Beignets:it on donitseja eivätkä maistu oikeastaan miltään sellaisenaan ja päälle ripotellaankin tomusokeria. Ei kuulemma kannata laittaa mustaa päälle jos aikoo syödä leivonnaisia. Muuten, kolme leivonnaista maksoi 2 dollaria… Ei oo hinnalla pilattu ruoka täällä päin maailmaa. 

Baking Beignets

 

 

Ihop pancakes!!

En ikinä saa tarpeekseni pannukakuista. Meillä on tapana syödä amerikkalaisia pannareita viikonloppuaamuisin, mutta tässä kuvassa meillä on kai illallinen menossa. Hups. Ihana kun pannareita saa 24h ja tämän ravintolan pannarit on sitten niin hyviä! Minulla mustikkapannarit, mustikkahilloa ja kermavaahtoa. 

Sunday barbeque

Sunnuntaina oli isot grillibileet. Sain maistaa ensimmäistä kertaa hummeria ja oli kyl tosi hyvää. Mies laittoi lautaselleni kaikkea mitä grillissä oli sekä leipää ja uuniperunaa. Kun katsoin lautasta mietin että luultavasti jaksan syödä puolet. Noh, söin kaiken ja miehen jämät. Että sellasta. Nyt voi hyvillä mielin jatkaa normaaliin arkeen ja syödä salaatteja ja neljän viljan puuroa 🙂 Harmikseni flunssa äityi pahaksi viimeisinä päivinä Houmassa ja nyt olen sänkypotilaana. Toivottavasti olo paranee iltaan mennessä, koska meille on tulossa vieraita. Meidän ystävät ovat odottaneet ikuisuuden että saavat hyvää Louisianalaista ruokaa ja koska toimme ison kylmäkassillisen lihoja tullesamme ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin pitää juhlat. Ja saimme kuulla että yhdellä meidän ystävistä on tänään syntymäpäivä, niin mies päätti sittenkin tehdä jälkiruokaa vaikka meidän piti tarjota hedelmiä jälkkäriksi. Onneksi meitä on kahdeksan syöjää, ettei jää yli huomiseksi 🙂

 
Sänkypotilas jatkaa telkkarin katselua ja toivottaa hyvää viikonlopun jatkoa kaikille!
 
Camilla
 
Translate: So what did we eat on our vacation? After watching the pictures of all that food we ate I kind of understood why we feel so bloated. We had so much good food and I’m happy we had the chance to taste a lot of different foods. Since my cold got worse I had to stay in bed all day yesterday but hoping to feel better tonight because we have friends coming over to taste all that good meat we brought back from Louisiana! Have a good weekend everybody!

 
 

 

Mardi Gras

Nyt kun Mardi Gras on ohi on kai vihdoinkin aika kirjoittaa siitä miksi oikeastaan tänne eteläiseen Louisianaan matkasimme. New Orleansin alue muuttuu karnevaaliksi kolme viikkoa ennen Mardi Gras:ia, eli laskiaistiistaita. Laskiaistiistai (eli rasvatiistai) on viimeinen päivä ennen paastoa ja alun perin katolisissa maissa rasvatiistai oli päivä jolloin syödään (ja juodaan) masut täyteen ennen paastoa. New Orleansin alueella Mardi Gras:ia vietetään kolme viikkoa, jolloin jokaisessa kaupungissa alueella on paraateja päivittäin. Katsoin ohjelmaa lehdestä ja paraateja on ihan joka ikinen päivä jossain kaupungissa kolmen viikon ajan. Houmassa lapsilla on viikko lomaa koulusta tämän viikon, laskiaistiistai on vapaapäivä kaikissa yrityksissä alueella ja jopa ravintolat pistävät ovet kiinni jonain päivinä täällä. Toisin sanoen, Mardi Gras juhla on vappu potenssiin kymmenen 🙂 
 
 
 
Paraatit on se juttu, miksi New Orleansiin tullaan kaukaakin. Aluksi ajattelin että paraatialueet olisi täynnä ihmisiä, jotka on todella humalassa ja olin todella huolissani miten pärjätään pienten lasten kanssa. Mutta amerikkalaiset todella osaa juhlia olematta tuhannen päissään. Monella oli olutpullo kädessä, mutta kukaan ei ollut humalassa (ainakaan silmiinpistävästi) eikä mitään rähinää näkynyt. Mutta nyt tarvii muistaa että olimme Houmassa, eikä New Orleansissa. Houman paraatit on lapsiystävällisiä eikä meidän tarvinnut pelätä lasten turvallisuuden puolesta. 
 
 
 
Paraatiin osallistuvat heittävät katsojille helmiä, leluja, makeisia ja kaikkea muuta roinaa. Lapset saivat viikonlopun aikana säkeittäin tavaroita ja minäkin sain muutamat helmet. Sunnuntaina oli tosi kiva paraati kun minun ystävät Teksasista tulivat meitä tapaamaan ja saatiin viettää kaunis lämmin päivä ystävien seurassa. 
 

 

Nautin todella paljon karnevaalista ja oli kiva auttaa lapsia ottaa kiinni tavaroita, mitä meille heitettiin. Ja kiva kun paraateja on joka päivä kolmen viikon ajan, niin voi valita sään ja aikataulujen mukaan mihin mennä. Nyt vasta ymmärrän mistä mies on puhunut viimeisen vuoden päivät. Mardi Gras on ollut puheenaiheena vähintään kerran viikossa ja nyt ymmärrän että se todella on vuoden kohokohta. En kirjoittanut ruokailusta mitään tähän postaukseen. Koen ruokailun olleen sen verran isossa osassa tätä viikkoa että se ansaitsee oman postauksen 🙂
 
Camilla
 
Translate: We experienced three Mardi Gras parades this weekend. I really enjoyed everything – catching beads and dancing. I was supposed to hashtag “I didn’t earn these beads”, but I figured everybody would get that from the pictures 😀 I’m glad we didn’t go to New Orleans parades. Otherwise I would have actually had to do something to earn beads… Anyway, I enjoyed everything and can’t wait to be back next year!