Category: Nähtävyydet

Washington DC TOP 10 nähtävyyttä

On By CamillaIn Nähtävyydet, Washington DCLeave a comment

Heitettiin vitsillä miehen kanssa että voisin toimia oppaana täällä Washingtonissa suomalaisille turisteille. En nyt ehkä ihan, mutta omista kokemuksista ajattelin tehdä pienen oppaan siihen missä Yhdysvaltain pääkaupungissa kannattaa käydä, eteenkin jos on tiukka aikataulu. Uskoisin että täällä käy paljon liikematkalaisia, kenellä on vaan päivä tai jopa vaan iltapäivä aikaa viettää kaupungssa ja jos tästä blogikirjoituksesta on jollekin apua, niin olen erittäin onnellinen 🙂 

Yksi päivä

Jos sinulla on vain yksi päivä Washingtonissa suosittelen käyttämään sen tehokkaasti. National Mall:lla on seitsemäntoista Smithsonian museota ja yhteen museoon voi vierähtää helposti puoli päivää, joten kannattaa miettiä tarkaan mitkä museot jättää suosiolla väliin. Tässä lista museoista, jotka EI kannata jättää väliin: 

Smithsonian National Museum of Natural History
Luonnontieteelliseen voi vierähtää helposti monta tuntia, mutta jos haluaa nähdä parhaat palat kannattaa lähteä museota kiertämään vastapäivään, eli pääovista vasemmalle. Jos aikaa jää, voi käydä kiertämässä vielä yläkerran. Minua kiehtoi museossa erityisesti täytetyt eläimet ja mielenkiintoinen näyttely evoluutiosta ja maapallon ensimmäisistä ihmisistä. 


Smithsonian National Air and Space Museum
Ilmailumuseo on ehdottomasti minun lempparimuseoista. Lentokoneita ja avaruussukkuloita, mitä muuta ihminen tarvitseekaan lomalla? 🙂 Tämäkin museo on valtava ja monta tuntia saa vierähtämään helposti. Jos kuitenkin aikaa riittää, suosittelen menemään ilmaiselle opastetulle kierrokselle. Kierros taisi kestää tunnin tai puolitoista. Tässä museossa kannattaa aloittaa yläkerrasta ja jos aikaa jää voi kiertää alakerran näyttelyt. Museosta löytyy muun muassa Wrightin veljesten lentävä härveli (kuva), niin ja tietenkin Night at the Museum-elokuvan lentokoneita. Tässä museossa on mahdollisuus ruokailuun. Tarjonta on todella suppeaa ja tarjolla onkin pelkästään pikaruokaa, mutta jos on kova nälkä löytyy esimerkiksi mäkkäristä ihan ok salaatti. 


Washington Monument
Washinton Monument on must see-listalla top kolmosessa, jos vierailee Washingtonissa. 170-metrisen monumentin ei voi olla näkemättä vaikka kulkisi kaukana keskustasta, mutta fiilis on ihan mahtava monumentin juurella, joten suosittelen pakkaamaan piknikviltin mukaan ja juomaan vaikka iltapäiväkahvit monumentin juurella nurmikolla. 


Lincoln Memorial
National Mall:in länsipäässä sijaitseva muistomerkki on mahtavan näköinen ja ehdottomasti kannattaa käydä visiitillä! 


Valkoinen Talo
Eihän Washingtonissa voi käydä näkemättä Valkoista taloa! Talohan on aika pieni, tai siis talon lähelle ei pääse, mutta suosittelen käymään myös takaovella. Ainakin House of Cards fanina takaovi oli aika siisti käydä katsomassa 😉 


Kaksi päivää

Jos on aikaa kahteen päivään kaupungissa kannattaa ilman muuta käydä katsastamassa 
 
Tästä rakennuksesta löytyy mm. Yhdysvaltain perustuslaki, itsenäisyysjulistus sekä Bill of Rights-asiakirja. Ikävä kyllä rakennus ei ole yhtään niinkuin siinä Nicholas Cage-elokuvassa, mutta olihan se näkemisen arvoinen kuitenkin!

Arlingtonin hautausmaa
Hautausmaa on yksi lempipaikoistani Washingtonissa ja pidän siitä että olen voinut käydä juoksemassa hautausmaan vieressä. Valkoisissa hautakivissä vaan on sitä jotain. Niin ja Kennedy:en haudalta on ihan mielettömät näköalat Washingtoniin. 


Iwo Jima muistomerkki
Muistomerkki sijaitsee Arlingtonin hautausmaan vieressä ja on näkemisen arvoinen ja koska patsas sijaitsee puistossa, on täällä hyvä paikka taas kaivaa se piknik-viltti repusta esiin ja juoda iltapäiväkahvit nurmikolla. 



American Indian Museum
Tämä oli museo, missä opin kaikkein eniten uutta. Kaikki intiaaneista ja heidän elämästään ennen ja nykyään. Museo kannattaa aloittaa neljännen kerroksen 13 minuutin videolla. Lyhytelokuva näytetään puolen tunnin välein ja aikataulu näkyy ulko-ovella. Tässä museossa on ruokailumahdollisuus ja kuulin että ruoka olisi erittäin hyvää, mutten itse ole kokeillut. Maya kaakaota sen sijaan maistoin ja se oli erittäin maukasta! 


Tidal Basin ja kirsikkapuut
Tidal Basin sijaitsee National Mall:in eteläpuolella, ihan kävelymatkan päässä ja maaliskuun lopussa/huhtikuun alussa kirsikkapuut ovat kukassa. Linkistä pääsee blogipostaukseen, minkä kirjoitin aiheesta. Mutta alue on ihana mennä ihan vaan kävelylle, vaikka kukat eivät kukkisi. 



Baseball matsi
Oli ihan pakko laittaa tämä vielä tähän listaan, koska baseball-matsi oli mielestäni sen verran hauska tapahtuma, eikä liput ennen loppupelejä olleet kuin 15-20 dollaria, riippuen tietysti missä haluaa istua. Washington Nationals pelaa Nationals Park:ssa, joka sijaitsee etelään Capitol rakennukselta noin puolen tunnin kävelymatkan päässä tai metrolla parin pysäkin päässä keskustasta. 



Uskon että nämä nähtävyydet on mahdollista nähdä kahdessa päivässä ja kattaa Yhdysvaltain pääkaupungin aika hyvin. Lopuksi vielä kartta, johon korostin osan nähtävyyksistä, jotta kaikki hahmottuisi paremmin. Huomioitavaa on vielä että kaikki mainitsemani nähtävyydet ovat ilmaisia, eikä siis maksa mitään, paitsi metromatkat tai taksimatkat nähtävyyksien välillä. 


Camilla

Translate: I made a list of the most important sights to see while you are in DC. 

WTC, Staten Island, Roosevelt Island, Wall Street ja Broadway musikaali

On By CamillaIn Broadway, Matkustus, Nähtävyydet, New YorkLeave a comment

 

 

Sunnuntai oli taas täynnä yhtä sun toista, muttei tuntunut siltä kuin olisi ollut liikaa puuhaa. Syötiin jopa aamiainenkin ihan rauhassa aina yhteentoista asti ja silti ehdittiin vaikka ja mitä! Sisko lähti Harlemiin päin omiin menoihinsa ja me päätettiin mennä kahville Financial Districtiin. Financial Distric-kaupunginosa on luonnollisesti kiinni viikonloppuisin, mutta löysimme yhden kadun, missä ravintolat ja kaupat oli auki. Kahvin jälkeen suuntasimme World Trade Centerin muistomerkille muiden tuhansien turistien kanssa. Eikä taaskaan yllättänyt että porukka ottaa kuvia itsestään ja poseeraa hymyssä suin kameralle. Eikä ole muuten ensimmäinen muistomerkki/hautausmaa missä ollaan käyty ja sama meininki. Ihmiset on nykyään niin kiinni puhelimessaan/kamerassaan että unohtavat missä sitä oikein ollaan. Ei kiinnitetä ollenkaan ympäröivään maailmaan huomiota – pääasia että tuli hyvä selfie… 

 


World Trade Center:ltä, tai siis uudelta Freedom Tower:lta, hilpaisimme Staten Island-lautalle Wall Street:n kautta. Wall Street oli tietenkin sunnuntaina kiinni, mutta turisteja pyöri sitäkin enemmän. Tapasimme siskoni lautalla viisi minuuttia ennen lautan lähtöä, juuri sopivasti siis! Staten Islandin lautta lähtee Manhattanin eteläkärjestä ja on täysin ilmainen. Lautta palvelee Staten Islandin asukkaita, mutta tietenkin turistien kuskaaminen on erittäin tärkeä asia 🙂 Lauttamatka kestää 25 minuuttia ja satamassa on viisi minuuttia aikaa vaihtaa lauttaa, jos aikoo takaisin samalla “rahalla”. Jos jää jonon hännille menomatkalla, niinkun me hölmöt turistit, ja jää ihmettelemään maailman menoa liian kauan, niin lauttahan ei sitten odota. Jos lautta lähtee klo 14:30, niin se sitten lähtee klo 14:30, eikä 14:31… Portit meni kiinni suoraan meidän nenän edestä ja jouduimme odottamaan 30 minuuttia seuraavan lautan lähtöön. No onneksi satamasta löytyi jäätelöpaikka ja söimme jätskit odottaessa! Maisemat sen sijaan lautalta on aivan uskomattoman hienot! Harmiksemme lautan katolle ei pääse ihailemaan nähtävyyksiä, mutta löysimme muutaman hyvän paikan, mistä Manhattan ja Vapauden patsas pääsee oikeuksiinsa. Ja kyllä, olen vihdoinkin muutunut amerikkalaiseksi: ostin pikkaisen liian ison hupparin, ihan tahallani ja kuljin se päällä loppupäivän ja -illan. Apua! Syitä isoon huppariin on kolme: 1. oli kylmä, 2. myyjällä ei ollut XS-kokoa ja 3. ympäristö on vaikuttanut minuun niin vahvasti, että koen sen olevan ihan ok kulkea ympäriinsä hupparissa… 

 

 

 


Lauttamatkan jälkeen meillä oli sopivasti aikaa käydä vähän toisenlaisella ajelulla, kävimme meinaan Roosevelt Islandilla köysiradan vaunulla! Roosevelt Island sijaitsee Manhattanin länsipuolella ja saarelle pääsee jännittävällä kyydillä. Oli sen verran jännittävä, että minua rupesi heikottamaan kun vaunu lähti kipuamaan köysirataa pitkin joen yli. Huh, oli todellakin kokemus! Vaunun kyytiin pääsee metrolipun hinnalla, mielestäni erittäin halvalla siis! Koska olin niin järkyttyneessä mielentilassa, en kiinnittänyt huomiota mitä Roosevelt Islandilla oikein on, mutta ainakin siellä oli meneillään elokuvan kuvaukset. Parasta tässä neljän minuutin köysirata-matkassa oli tietenkin maisemat (niille kenellä ei ollut paha olo…) ja naapurikyttääjä-ihmisille mahdollisuus nähdä muiden ihmisten koteihin pilvenpiirtäjissä. Köysirata kulkee sopivasti pilvenpiirtäjien vierestä ja ihan hullua, mutta ihmisten koteihin tosiaan näkee sisään! Ja porukalla oli kaiken lisäksi verhot auki! Aikamoista… 

 

 

 


Illan ohjelman ollessa täysin auki otimme sunnaksi Broadwayn ja musikaalin The Book of Mormon:in lippuarpajaiset. The Book of Mormon-musikaali on Broadwayn uudempaa tuotantoa, ensi-ilta oli maaliskuussa 2011, eli aika tasan neljä vuotta sitten. Musikaali on satiiri Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkosta, mormoneista, South Parkin tekijöiltä. Musikaalia suunniteltiin seitsemän vuotta ja kun se vihdoin pääsi teatteriin asti sai se loistavat arvostelut. Musikaali on voittanut yhdeksän Tony Awards:ia ja Grammy Awards:in Best Musical-palkinnon. Koska olin kuullut pelkkää hyvää musikaalista ja kaikki suositteli meille tätä kokemusta, halusimme ehdottomasti mennä katsomaan musikaalin. Liput on ensinnäkin kiven alla about joka näytökseen (kahdeksan näytöstä viikossa) ja jos tilaa sattuu löytymään, on hinnat melko suolaisia – 100-400 dollaria per hlö. Tosin, jos teatterin eteen menee hengailemaan kaksi tuntia ennen seuraavaa näytöstä, voi osallistua arvontaan ja voittaa istumapaikat ja lunastaa ne 32:lla dollarilla. Paikkoja on vaihtelevasti myynnissä, tänä sunnuntaina niitä taisi olla 22 kappaletta, joista 15 oli eturivissä. Vaikka emme voittaneet arpajaisissa, oli kokemus mitä mielenkiintoisin! Meillä oli niin hauskaa siinä kadulla 🙂 Ennen arpajaisia kyselimme, mistä seisomapaikkoja voi alkaa jonottaa ja koska jonossa oli vain 7 ennen meitä, otimme paikat siitä(kin) jonosta. Arpajaisten jälkeen pystyi ostamaan seisomapaikkoja 27:llä dollarilla. Jostain kuulimme että seisomapaikkoja on noin kolmekymmentä kappaletta, mutta niitä siis pitää jonottaa. Jonain päivinä jonoon kannattaa mennä hyvissä ajoin, jos kysyntää löytyy enemmänkin. Ja kuulkaa oli muuten sitten ihan parhaimmat seisomapaikat ikinä! Lavalta suoraan eteenpäin takaseinällä. Eikä haitannut seistä ollenkaan! Väliajalla meidät siirrettiin pois käytävältä ja saimme istua portailla kymmenisen minuuttia, mikä auttoi jalkoja (ja selkää) jaksamaan loppunäytöksen. 


Mitä pidimme esityksestä? Kyseessä on siis satiiri uskonnosta ja pitää muistaa että pitää osata nauraa (myös itselleen) ja katsoa maailmaa avarakatseisesti. Osa musikaalista meni South Parkmaisesti ihan yli, mutta koen että musikaali myös näyttää miltä tuntuu olla mormoonilähetyssaarnaaja maailmalla. Musiikki on aivan mielettömän hieno, näyttelijät uskomattomia ja tarina hauska ja viihdyttävä. En oikeastaan osannut odottaa mitään musikaalilta ja astuin teatteriin hieman varauksella, koska pelkäsin sen olevan loukkaava, mutta ilmeisesti seitsemän vuoden kehittely tuotti tulosta. En kokenut musikaalin olevan loukkaava – tosin ymmärrän jos joku siitä loukkaantuu – mutta toisaalta, lähdin kirkosta kymmenen vuotta sitten ja minulla ei taida enää olla mitään mistä loukkaantua. Luulen että musikaalista tuli hitti, ei niinkään koska kyseessä on maailmalle tuntematon uskonto, vaan koska se todella on viihdyttävä. Päähenkilöille sattuu ja tapahtuu ja kahden täysin erilaisen maailman kohtaaminen on aina hauskaa. Molemmilla osapuolilla on jotain erilaista näytettävänä toiselle. Ja sitäpaitsi, opin taas jotain uutta: en tiennytkään että mormonien tarinassa on myös Darth Vader, Enterprise ja Death Star 😉 

Viikonloppu New Yorkissa oli mitä viihdyttävin ja palasin kotiin mieli virkeänä! 
Mahtavaa viikonloppua!
Camilla

Translate: On Sunday in New York we saw the World Trade Center, took the ferry to Staten Island, took the cable car to Roosevelt Island, walked along Wall Street and saw a Broadway musical The Book of Mormon. The whole weekend in New York was awesome! I enjoyed everything we did and felt so rested when we got home!

Brooklyn, Central Park & Time Square

On By CamillaIn Nähtävyydet, New YorkLeave a comment

Viikonloppu New Yorkissa meni ihan hurjan nopsaa ja nyt JO ollaan takaisin kotona! Ja mitä kaikkea ehdimmekään 2,5 päivän aikana? Ihan kaikki mitä listalla oli! Perjantai-iltapäivä meni – ylläri ylläri – SIM-kortin etsimisessä. Aargh! Tässä tekniikan luvatussa maassa mikään ei tunnu toimivan, mutta en aio siitä höpistä sen enempää. Enivei, meillä meni yksi iltapäivä kokonaan yhden SIM-kortin takia, mutta tulipahan siinäkin nähtyä Manhattania eri tavalla, kun oli yksinkertaisesti pakko kävellä ympäriinsä 🙂 Siskoni miehensä kanssa saapuivat illalla Suomesta Chinatowniin, missä meillä oli taas kerran Airbnbn:n kautta varattu asunto. Tällä kertaa meillä oli käytössä koko asunto, mikä oli todella hyvä ratkaisu. Oli ihana viettää aikaa yhdessä!

Botanic Garden in Brooklyn
Botanic Garden in Brooklyn
Botanic Garden in Brooklyn

Löydettiin perjantai-iltana todella viihtyisä kiinalainen ravintola Chinatownista ihan sattumalta. Kävelimme ravintolan ohi, kun yhtäkkiä kadulle pysähtyi kuorma-auto ja kokonaisia porsaan ruhoja alkoi virtaamaan auton kontista ulos. Ravintolan kokit kerääntyi kadulle ja olalle heitettiin ruho ja eikun keittiötä kohti! Mies oli sitä mieltä, että tämä on SE ravintola. Söimme ravintolassa kahdesti, sen verran hyvää oli! Aamiainenkin oli katettu kotikadullamme ja kävimme heti lauantaiaamuna hakemassa aamiaissämpylät hurjaan 1,75 dollarin hintaan. Ruuista ei tullut otettua kuvia tällä kertaa, koska minä otin lomaa valokuvauksesta. Olin vastuussa navigoinnista siskoni kanssa, eikä tullut enää mieleenkään ottaa kuvia kaiken puhelimen näpläämisen jälkeen. Mutta, hovikuvaajani piti suhteellisen hyvää huolta että blogiin päätyy laadukkaita matkakuvia, joten ehkä ruokakuvat saivat jäädä tällä kertaa välistä. 

Botanic Garden in Brooklyn
Botanic Garden in Brooklyn


Lauantaina otimme ensimmäiseksi suunnaksi Brooklyn-kaupunginosan. Brooklyn sijaitsee kaakkoon Manhattanilta ja on 2,5 miljoonan asukkaan koti. Brooklynista löytyy varmasti paljon nähtävää ja koettavaa, mutta meillä oli pelkästään kaksi kohdetta ajanpuutteen takia, jotka halusimme katsastaa alueella: Botanic Gardenin kirsikkapuiden kukinnat ja Brooklyn Flea Market- kirppiksen. Lähtö vähän viivästyi kämpiltä ja olimme puutarhassa tunti aikataulusta myöhässä, muttei se oikeastaan haitannut, koska ehdimme päivän aikana nähdä kaikki mitä halusimmekin. Puutarhaan on pääsymaksu, mutta tänä lauantaina klo 10-12 sisäänpääsy oli ilmainen ja siksi se pääsi must see-listallemme. Lauantaina oli todella kaunis hellesää, mutta koska kevät ei ollut yhtä pitkällä kuin Washingtonissa oli kirsikkapuut vielä nupussa. Washingtonin kirsikkapuut ovat siis jo kukkineet ja kaikki puut ovat vihreitä vaaleanpunaisen sijaan. Onneksemme kuitenkin Botanic Gardenin puutarhassa oli muita puita kukassa ja saimme uskomattoman hienoja kuvia muun muassa Magnolia-puista. Oli ihanan lämmin ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja nautimme todella! Eteenkin kun tiesimme että Suomessa tulee räntää ja rakeita. 

Brooklyn
Brooklyn Flea Market

 

Löydä leikkivä lapsi kuvasta / Find a baby in the picture 🙂
Naudan rintaa sämpylän täytteeksi / Brisket for sandwiches

Brooklyn Flea Market-kirppikseltä taas löytyi vaikka mitä ihania herkkuja – sekä ostettavaa että syötävää. Kirpputori järjestetään sisätiloissa vanhassa panimon tiloissa, mutta näin kesäisin siirtyy tapahtuma koulun pihalle, jossa tunnelma on ihan omaa luokkaansa. Kirppis yllätti seurueemme todella positiivisesti ja totesimme että myyjillä tosiaan on kunnollista vintage-tuotteita myynnissä. Muutamalla myyjällä (ehkä viisitoista) oli ihan uusia tuotteita myynnissä, kuten laukkuja ja huonekaluja, mutta muuten oli käytettyjä esineitä myynnissä. Parasta tarjonnassa kuitenkin oli laatu. Suurin osa tavaroista oli todella hyvässä kunnossa, eikä todellakaan mitään henkkamaukan kulahtaneita toppeja ollut myynnissä, niinkun monella myyjällä esimerkiksi Suomessa ja olisin voinut ostaa vaikka mitä, mutta matkalaukkujen ollessa nyt jo tupaten täynnä jouduin jättämään monta helmeä hankkimatta. Sen sijaan nautin tunnelmasta, poimin inspiraatiota ja nuuhkin tuoksuja ruokakojuista. Jalat oli tässä vaiheessa jo aivan puhki ja seurueellamme kurni vatsat sen verran että päätimme istahtaa auringon paisteeseen ja nauttia herkullinen lounas ulkosalla. Aivan mahtavat herkkuvoileivät savustetulla naudan rinnalla täytettynä suli suuhun ja oli juuri sopiva lounas nostamaan energiatasot ylös.

Brooklyn Bridge


Kirpputorilta otimme metron takaisin Manhattanille ja päädyimme ottamaan iltapäivälevon Central Parkissa, niinkuin Manhattanin jokaikinen muukin ihminen. Manhattanilla asuu 1,6 miljoonaa ihmistä (ja varmaan noin 0,8 miljoonaa pikkukoiraa) ja luultavasti noin 500 000 turistia ja tuntui siltä, kuin kaikki ihmiset, eläimet, polkupyörät, hevoset, pallopelit ja piknik-varusteet Manhattanilla oli raahautunut palvomaan aurinkoa. Lähtisin veikkaamaan että New Yorkissa oli lauantaina kevään ensimmäinen lämmin päivä ja tämä selittää ehkä hieman väenpaljoutta. Vähän niinkun Espan puisto kevään ensimmäisenä päivänä, kaikki suuntaa ulos imemään kesän ensimmäiset D-vitamiinit itseensä. Nurmikkoa oli turha yrittää löytää, mutta kuin ihmeen kaupalla löysimme pienen aukean, mihin parkkeerata omat piknik-viltit. Fiilis oli leppoisa ja jalat ansaitsi hetken levon 🙂 Kun kahvihammastani alkoi kolottamaan hälyttävän paljon ja edellisestä vessatauosta ei ollut kenelläkään muistikuvaa, päätimme lähteä metsästämään kahvilaa ja/tai vessaa samalla kun kiersimme puistoa ympäri. Kahviloita ja vessoja oli joka toisessa kulmassa, mutta jonot oli niin kamalat, ettei ollut toivoakaan päästä puuteroimaan nenäänsä. Siri löysi meille Starbucksin korttelin päästä lähimmältä metroasemalta ja otimme suunnaksi Upper West Side-kaupunginosan. Pikkasen on muuten kaupunginosilla eroa!! Chinatownin jälkeen Rautatieaseman hissit näyttää siltä kuin niissä voisi vaikka asua! Chinatown on todella likaisen oloinen, jätehuolto on todella surkea ja rotat juoksevat kaduilla, puhumattakaan kodittomista. Kodittomia nyt on jokaisessa kadunkulmassa ja metroasemilla, mutta Chinatownissa niitä vaikutti olevan enemmän kuin Upper West Side:lla. Miehellä olisi työmahdollisuus Manhattanilla tulevaisuudessa, mutta viikonlopun jälkeen tulimme siihen tulokseen, ettemme edes aio hakea kyseistä työpaikkaa… Sen verran likainen kaupunki on, puhumattakaan väenpaljoudesta ja saastuneesta ilmasta. Tämä astmakeuhkoinen on yskinyt keuhkot taas pihalle huonon ilmanlaadun takia. Illalla spinning ei meinannut kulkea sitten mitenkään. Puuskutin kuin viimeistä päivää ennen kuin lämmittely oli edes ehtinyt alkaa… 

Central Park
Central Park

Starbucksin kahvien ja vessatauon jälkeen suuntasimme Time Square:lle ja saavuimme juuri sopivasti auringonlaskun aikaan, kun valotaulut todella pääsivät oikeuksiinsa. Aivan uskomaton väenpaljous ja tungos, oli mahdotonta saada kuvaa ilman intialaista perhettä, miestä vihreässä kukkapaidassa tai japanilaista turistiryhmää, mutta onnistuimme muutaman ihan julkaisukelpoisen kuvan nappaamaan. Sisko miehineen osti viime hetken liput puoleen hintaan Broadway musikaaliin Phantom of the Opera ja me lähdimme vaihtamaan miehen kanssa jotain lämpimämpää päälle kämpille. Löysin nettisivun Manhattanin livemusiikkiesityksistä lauantai-illalle ja kun löysin brasilialaista jazzia 15 dollarin sisäänpääsyä vastaan, ei ollut vaikea päätös lähteä kuuntelemaan musiikkia jazzklubille! Pikainen vaatteiden vaihto ja eikun menoksi. Klubi oli aivan superihana kellariravintola, jossa oli punasista samettia ja kattokruunut ja 20-luvun fiilis! Kiva plussa oli pöytiintarjoilu ja todella ystävällinen palvelu. Juuri kun istahdimme alas pöytään, lopetti edellinen bändi, mutta seuraava aloitti heti perään kunhan saivat soittimet viritettyä. En ollut aikaisemmin kuullut brasilialaista jazzia, mutta pidin todella paljon bändin soundista! Illan päätteeksi löysimme väsyneen, mutta onnellisen pariskunnan odottamassa meitä kämpillä rappusilla – ainoat avaimet olivat minun käsilaukussa… 

Rockefeller Center
Time Square
Time Square
Empire State Building

Paljon mahtui yhteen päivään, mutta kaikki oli vaivan arvoista! Mutta ennen kaikkea seura teki päivästä mahtavan 🙂

 
Camilla
 
Translate: We spent a super busy Saturday in Brooklyn and on Manhattan. We went to the Botanic Garden in Brooklyn to see the Cherry Blossoms but they weren’t blooming yet, but the Magnolias were blooming, so we got some nice pictures of those. We even went to Brooklyn Flea Market and absolutely loved it. Great vintage and even better street food! We took a short nap at Central Park and made it to Time Square just after the sun went down. Great day and great company!

Washingtonin upeat kirsikkapuut

On By CamillaIn Nähtävyydet, Washington DCLeave a comment

Joka kevät Washingtoniin saapuu tuhansia turisteja katsomaan kirsikkapuiden kukintaa ja osallistumaan Cherry Blossom-festivaaleihin. Tarjolla on muutaman viikonlopun verran tapahtumia maan ja taivaan välillä keskustan alueella. On leijan lentoa, juoksutapahtumia, piknik-tapahtumia, paraateja ja kaikkea muuta jännittävää. Meiltä tapahtumat jäi tällä kertaa kokematta, mutta kävimme maanantaina heti aamusta kuitenkin ihailemassa puita noin miljoonan muun turistin kanssa. Kirsikkapuut ovat lahja Yhdysvalloille Japanilta vuonna 1912 ja sijaitsevat Washington DC:ssä Tidal Basin vuorovesialtaan reunoilla. Yhteensä puita istutettiin Yhdysvaltoihin vuonna 1912 3020 kappaletta, mutta niitä istutettiin myös Manhattanille samaan aikaan. Yhteensä Tidal Basin-altaan reunoilla on noin 3750 kirsikkapuuta kaunistamassa puistoja ja houkuttelemassa turisteja, valokuvaajia ja taiteilijoita ihailemaan kukintoja. 

 

 

 

Turistikrääsäkaupoissa olen nähnyt kaikenlaisia Cherry Blossom:iin liittyvää roinaa myynnissä ja ihmettelin mikä ihmeen hössötys tämäkin nyt sitten on. Kun maanantaina kävimme kävelemässä puistoissa auringonpaisteessa tajusin kuinka upeat kukinnat ovat! Aivan uskomattoman upea kokemus! Turisteja oli tosiaan miljoona, vaikka oli ihan perus maanantaiaamu, mutta se nyt oli odotettavissa ja olin valmistanut itseäni tätä varten ja pakkasin mukaan paljon kärsivällisyyttä 🙂 Parasta oli aivan mahtavat piknikasetelmat puistoissa. Parhaimmillaan olivat vierailijat pakanneet mukaan piknikpöydät, -tuolit, juustot ja viinit 🙂 Kaiken kaikkiaan ihana päivä!

 

 


Ensimmäiset (ennen ja jälkeen kuvat) kuvat on otettu tasan kahden viikon välein. Ennen-kuvat on otettu kihlajaispäivänämme kun olimme keskustassa kävelyllä. Ihan ei onnistuttu ottamaan jälkeen-kuvat, mutta ne on tarpeeksi lähellä. Oli todella vaikea saada kuvaa ilman viittäkymmentä turistia, mutta mielestäni onnistuimme melko hyvin. Jos matka Washingtoniin ajoittuu maailskuun lopussa tai huhtikuun alussa, suosittelen lämpimästi pakkaamaan piknik-eväät reppuun ja suuntaamaan kirsikkapuiden alle viettämään leppoisaa päivää 🙂

Camilla

Translate: We went to see the awesome Cherry Blossoms at the Tidal Basin in Washington on Monday and what a great experience it was! We took the “before”-pictures exactly two weeks ago on the day we got engaged. The “after”-pictures are not exactly from the right angle, but hey, at least we tried 🙂 

T. Roosevelt Island

On By CamillaIn Liikunta, Nähtävyydet, Virginia, Washington DCLeave a comment

Kevät on täällä jo melko pitkällä, aurinko paistaa, mutta vielä on kylmä. Muutamana päivänä on ollut ihanan lämmin, jopa yli 20 astetta ja ollaan käyty kävelylenkillä tuossa meidän lähistöllä sijaitsevalla Theodore Roosevelt-saarella. Meidän asunnolta saarelle on noin 25 minuutin kävely ja saaren ympäri kävelee noin puolessa tunnissa, eli juuri sopiva iltalenkki. Saari sijaitsee Washington DC:n ja Virginian rajalla Potomac-joella ja saarelle pääsee kävellen siltaa pitkin. Autot saa kätevästi parkkiin sillan viereen, muttei oo sitten mitään hajua miten parkkipaikalle pääsee, heh. Me ollaan joka kerta menty saarelle kävellen, niin en tosiaan osaa sanoa miten parkkipaikalle pääsee ja mä en oo edes yrittäny ymmärtää tämän kaupungin liikennettä. En osaisi ajaa keskustaan tai keskustasta vaikka elämäni riippuisi siitä… 


Saari on siitä hyvä että siellä voi juosta hiekalla, kun muuten joutuu juosta asfaltilla kaupungissa. Olin todella tyytyväinen että kävimme tutustumassa saarelle. Välillä tämä kaupunkiasuminen käy ahtaaksi, niin on ihana käydä luonnonhelmassa lenkkeilemässä. Käydäänhän me toki vaeltamassa viikonloppuisin, jos siihen on mahdollisuus, mutta eteenkin näin kotirouvana on ihana ottaa ja lähteä pienelle kävelylle kun asunnosta loppuu happi. Ihana löytää tällaisia helmiä omasta naapurustosta. Saari on auki aamukuudesta pimeän tuloon asti, niinkun muutkin puistot täällä meillä päin. Jotkut puistot on auki puoleen yöhön asti. Ja vielä tiedoksi että saari sijaitsee Washingtonin puolella. 

 

 

 

 

Theodore Roosevelt oli Yhdysvaltain 26:s presidentti ja saari on omistettu hänen muistolleen. Viimeinen kuva on muistomerkistä saarella. Yritin löytää jotain hauskaa tarinaa saaresta, mutta löyty aika nihkeesti tarinoita. Sen sain kuitenkin selville, että Roosevelt laajensi kansallispuistoja ja piti luontoa suuressa arvossa. Ehkä tämän takia hän sai oman saaren muistomerkiksi..? 











Odotin ehkä enemmän lenkkeilijöitä saarella, mutta vaikka on ollut lämpimiä päiviä, niin saari vaikuttaisi olevan suhteellisen rauhallinen. Tosin, jos haluaa luonnon rauhaan, on sitä turha sitä odottaa. Reagan-lentokentän koneet lentää saaren yli, jos koneet laskeutuu pohjoisesta päin. Suosittelen laittamaan kuulokkeet korville 🙂 Liikenteen melu muutenkin on täällä päin aikamoista. Lentokoneet, helikopterit, autot, moottoripyörät, hälytysajoneuvot ja piipittävät kuorma-autot – tietää asuvansa suurkaupungissa. Haagan asunnossa kuulee kun naapuri yskäisee, muttei liikenteen melusta ole tietoakaan. Toisinaan sitä kaipaa rauhaa, eteenkin kun opiskelut tökkii. Mutta onneksi löysin siihenkin vaivaan avun – lukumusiikkia youtubesta! Aivan loistavaa! Jaksaa hyvin keskittyä pitkiäkin aikoja, kun korvat saa levätä 🙂 

Täällä valmistaudutaan seuraavaan lomaan. Laitoimme asunnon vuokralle pääsiäiseksi ja puuhaa riittää jo senkin puolesta ihan tarpeeksi. Yritän saada samalla luettua vähän ylimääräistä, ettei lomalla tarvii opiskella, eteenkin koska lapset on meillä tällä kertaa yötä. Saattaa olla ettei lukemisesta tule mitään 🙂 

Hyvää alkanutta viikkoa!
Camilla

Translate: We found the Theodore Roosevelt Island last week and we’ve been going there for some nice walks with this awesome weather we’ve had. Got to love the sunshine! The island is just a 25 min walk from our apartment and the walk around the island is about a 30 min walk, so a perfect power walk in the evening after work or between studies. 

Air and Space Museum Osa 1

On By CamillaIn Museot, NähtävyydetLeave a comment

Koko viikon kaikki touhottivat torstain ukkosmyrskystä ja olin suunnitellut aikataulut sen mukaan. Kävimme keskiviikkona yhdeksän kilometrin kävelylenkillä, koska torstaina pitäisi sataa. Torstaina aamusalin jälkeen oli ihan mieletön keli eikä mistään ukkosmyrskystä ollut tietoakaan ja ajattelin että voidaankin lähteä Washingtoniin katsomaan nähtävyyksiä (ei olla vielä nähty kaikki :D). Juuri kun olimme astumassa ulko-ovesta ulos, alkoi vesisade ja palattiin alkuperäiseen suunnitelmaani – ilmailumuseo Virginiassa. Oletin sateen jatkuvan koko päivän, mutta se olikin vaan tunnin mittainen sadekuuro ja kun huomasimme upean auringonpaisteen olimme jo museossa, eikä asialle voinut enää mitään. Vietimme siis kevään kauneimman ja lämpimämmän päivän sisätiloissa. Mutta meillä oli muutenkin asioita hoidettavana museon läheisyydessä, niin tuli ainakin kaikki hoidettua.

Lockheed SR-71 Blackbird
Air and Space Museum, Virginia


Enivei se säästä, Smithsonian National Air and Space Museum löytyy sekä Washington DC:stä että Virginiasta, Dullesin lentokentän vierestä. Huomasin etten ollut kirjoittanut Washingtonin museosta ollenkaan, joten osa 2 tulossa myöhemmin. Halusin tehdä kunnon postauksen museosta, koska koen ilmailumuseon kuuluvan must see-listalle, vaikka matka Washingtoniin kestäisi päivän. Tämä postaus käsittelee siis pelkästään Virginian museota. 

Discovery avaruussukkula

 

Discovery avaruussukkula

 

Discovery avaruussukkula

Ajomatka Washingtonista on noin 35 minuuttia länteen päin ja pysäköinti maksaa 15 dollaria. Museohan ei maksa mitään. Jos auto on kotosuomessa tai auto ei kuulu muuten vaan varustukseen, pääsee Virginian museoon myös julkisilla. Washington DC:n ilmailumuseolta kulkee bussi, joka kestää peräti 1,5 tuntia tai sitten pääsee ihan julkisilla, eli ilmeisesti metro+bussi. Museo on yksi iso hangaari ja esillä on tuhansia ilmailuun liittyviä esineitä. Lähtisin veikkaamaan kahtasataa lentokonetta, helikopteria ja avaruusaluksia 🙂 Tunnetuimmat lentohärvelit on Lockheed SR-71 Blackbird, Concorde ja Discovery avaruussukkula. 

Concorde

 

Concorde

Kaikki kolme edellämainittua oli ihan mielettömiä nähdä! Blackbird on ensimmäinen lentokone, minkä vierailija näkee astuessaan hangaariin ja on todella mahtava ensikosketus museoon. Concordesta olin jopa minä kuullut aikaisemmin. Ihan uskomatonta että lentokone voi lentää Atlantin yli neljässä tunnissa! Concorde on ainut Tupolev Tu-144:n ohella kaupallisena matkustajalentokoneena ollut ääntä nopeampi lentokone. Koneita valmistettiin ainostaan 20 kappaletta. Concorde ei siis enää lennä Atlantin yli korkeiden kustannusten takia, joten se pääsi eläkkeelle 25:n vuoden uransa jälkeen. 

 


Discovery avaruussukkula vietti avaruudessa 20:n vuoden uransa aikana peräti 365 päivää avaruudessa ja teki jopa 39 matkaa avaruuteen. Discovery pääsi eläkkeelle vuonna 2011 teknisten ongelmien takia. Kai avaruussukkulatkin vanhenevat 🙂 


Niinkun kaikissa muissa Smithsonian museoissa, tässäkin museossa oli pelkästään McDonald’s ravintola. Unohdin ottaa eväät mukaan ja jouduttiin syömään mäkkärissä. Onneksi niillä on nykyään tarjolla salaatteja ja wrap:ejä, joten jos museokäynti ajoittuu lounasaikaan, ei ole pakko syödä hampparia ja ranskalaisia. Ja onneksi mäkkärin kahvi on juotavaa 🙂 


Kävimme myös Observation Tower:ssa – 360 astetta 12:sta kerroksesta ja näkyvyys oli eilen 20 kilometriä. Tornista näkyy Dullesin lentokenttä ja oli hauska katsella lentokoneiden lähtöjä ja laskuja. Ja hauska juttu: Dullesin lentokentän terminaalin ja tornin on suunnitellut Eero Saarinen, Eliel Saarisen poika. Hyvä Suomi! 

Vielä lopuksi, jos joku huomasin pienen kuvaongelman blogissa tässä kahden viime päivän aikana, niin se johtui siitä että kun poistin ison kasan kuvia puhelimesta niin jostain syystä mikälie ohjelma poisti myös kuvat Googlen pilvipalvelusta ja samalla Bloggerista. Ongelma on nyt mahdollisesti korjattu ja blogi pitäisi olla taas normaalin näköinen 🙂 Tekniikka ja minä ei olla hyvä yhtälö! 

Hyvää viikonloppua!
Camilla

Translate: We went to the Smithsonian National Air and Space Museum in Virginia, near Dulles Airport. They had some awesome aircraft, for example the Discovery and the Concorde. And did you know that the terminal at the Dulles airport was designed by a Finnish architect 🙂 

Niagaran putoukset

On By CamillaIn Kanada, Kevät, Nähtävyydet, New York, Niagaran putoukset, RuokaLeave a comment

Niagaran putoukset sijaitsee Yhdysvaltain ja Kanadan rajalla, New Yorkin osavaltiossa näin Yhdysvaltain näkökulmasta. Putoukset sijaitsee niinkin mielenkiintoisessa kaupungissa kuin Niagara Falls:ssa, sekä Yhdysvaltain että Kanadan puolella. Putoukset oli must see-listallani päivästä yksi, kun saavuin tänne amerikoihin tammikuussa ja kun vihdoinkin kalenteriin avautui kolmen päivän vapaa, en epäröinyt hetkeäkään varata matkan. Googletettuani pari päivää aluetta tuli selväksi että jos haluaa kokea koko komeuden putouksista on mentävä Kanadan puolelle katsomaan tätä luonnon ihmettä. Kanadaan mennessä suomalainen ei tarvitse viisumia, mutta takaisinpäin tullessa Yhdysvaltoihin pitää viisumit olla kunnossa. 


Kesäsesongin aikaan alueella on tarjolla vaikka mitä veneajelua ja rajanylityksen voi jättää väliin (jos esimerkiksi ei ole asiaa Kanadan puolelle – viisumi uupuu yms.), mutta näin talvella ei pääse veneajelulle. Kävimme myös vaihtoehto B:n läpi, että mitä jos lähtisimmekin vasta toukokuussa? Noh, Airbnb:n kautta löysin aivan ihanan omakotitalo/bed and breakfast-majoituksen todella halvalla, mutta toukokuussa hinta kolminkertaistui, joten päädyimme lähtemään tänä maaliskuisena maanantaina 🙂 Sääennusteet eivät olleet meidän puolella ja pakkasin lämmintä ja vedenpitävää mukaan.

Lähdimme matkaan maanantaiaamuna puoli seitsemän aikaan Virginiasta tarkoituksena pysähtyä matkalla ainoastaan vessatauoilla. Tein meille todella runsaat eväät ja keitin kahvia termariin, ettei tule ylimääräisiä taukoja ajamisessa ja yllättäviä rahareikiä. Kaikki meidän lomamatkat perustuu tarkkaan budjettiin ja yritän muutenkin pitää ylimääräiset menot kurissa, ettei jouduta vararikkoon puolin sun toisin.

Menomatka meni todella leppoisasti poutasäässä ja sain kokea kolme uutta osavaltiota matkan aikana. Ajoimme Marylandin, Pennsylvanian läpi New Yorkin osavaltioon ja maileja tuli n. 400, eli n 644 kilometriä. Koska pysähdyksiä ei tarvittu kuin muutama, olimme perillä iltapäivästä, joskus kolmen maissa. Olen ottanut tavaksi käydä ensin kohteen turisti-infossa kyselemässä, mitä kohteella on heidän mielestä parasta tarjolla. Tällä kertaa oli hyvä että olin googlettanu vähän sitä sun tätä, koska rouvalla oli paljon muuta näytettävää kuin ilmaiset turistinähtävyydet. Mm. uusi ostoskeskus olisi kuulemma pitänyt käydä katsomassa. Me ei käydä shoppailemassa juurikaan koskaan, joten se vinkki meni kyllä meillä ihan harakoille. Onneksi osasin kysyä kysymyksiä parhaimmista paikoista, mistä nähdä putoukset, koska muuten olisimme olleet kartta kädessä pyörimässä ympäri kaupunkia etsien näköalapaikkoja. Ja onneksi rouva näytti mihin kannattaa jättää auto parkkiin, ettei tarvitse maksaa ylimääräistä auton pysäköinnistä. 

On the US side of the Falls.

 

The American Falls


Ei muuta kun auto parkkiin ja putouksille. Sää oli poutainen meidän onneksemme, mutta tuuli oli kova ja kylmä. Laitoimme reippaasti vaatetta päälle ja kävelimme Yhdysvaltain puolella n. 1,5 tuntia. Voisi melkein sanoa että alue oli tyhjä – muutamia turisteja käveli siellä täällä ja oli ihana olla rauhassa. Voin vaan kuvitella miten paljon turisteja kaupungissa on kesällä. Kävelimme siis Rainbow-sillalta rantaa pitkin aina Goat Island-saarelle asti (kts. kartta) ja kuvien ottamisten ja ihmettelyjen kanssa tämä kesti siis tuon 1,5 tuntia. Alue ei siis todellakaan ole iso ja kuka vaan pystyy kävelemään (tai rullailemaan pyörätuolissa) nämä etäisyydet. Alueella on kaksi isoa putousta ja yksi pieni (riippuu mistä näkökulmasta tätä nyt sitten katsoo) – Amerikkalainen putous ja Hevosenkenkä putous (Kanadan puolella), sekä Morsiammen huntu-putous Goat Island:in ja Luna Islandin välissä.

Talvi on tänä vuonna ollut melko rankka Niagaran putouksilla ja lunta oli todella satanut reippaasti. Joku saattaa muistaa uutisista, kuinka putoukset olivat jäässä vielä jokunen kuukausi sitten ja sen kyllä huomasi. Jos tarkkaan katsoo kuvia, saattaa nähdä lumilohkareen amerikkalaisen putouksen päällä ja Amerikkalaisen putouksen edessä on jäätä vielä todella paljon! Sanotaan että putoukset näkee parhaiten Kanadan puolelta, mutta sen voiman tuntee Yhdysvaltain puolelta. Tämän väitteen voin allekirjoittaa 🙂 Harmiksemme Luna-saarelle ei päässyt kävelemään, eikä Amerikkalaisen putouksen alapuolelle lumen ja jään takia. Luna-saarella lunta oli arviolta kolme metriä ja olisi ollut äärettömän vaarallista mennä sinne seikkailemaan. Mutta, ei harmita yhtään että kävimme putouksilla tähän aikaan vuodesta! Oli ihan mieletöntä nähdä metrien ja metrien paksuiset jäälohkareet putouksilla ja kuulla kuinka valtavat lohkareet irtoaa jäämassasta ja putoaa veteen – mahtavaa kerta kaikkiaan! 

The American Falls from Goat Island.

 

The American Falls. Luna Island in front of us.


The Horseshoe Falls and Canada.


Saavuttuamme takaisin autolle oli aika käydä viemässä tavarat talolle, mistä vuokrasimme Airbnb:n kautta huoneen yöksi ja esittäytymässä talon isännälle. Talo oli aivan superihana ja huone todella viihtyisä. Saimme illaksi muutaman ravintolasuosituksen ja suuntasimme kaupungille. Söimme tapaksia ja joimme hyvää viiniä. Kyllä kelpasi kunnon ruoka pitkän ajomatkan jälkeen! Kävimme vielä kasinolla yrittäen voittaa matkarahat takaisin, mutta tasan meni voitot ja rahat, mitkä pistimme peleihin. Istuimme vielä iltaa isäntämme kanssa talolla ennen nukkumaanmenoa ja oli ihan mieletöntä löytää niinkin pienestä kaupungista ihka oikea stunttinäyttelijä Hollywoodista asti 😉 

Little Italy through Airbnb. Highly recommended!!

Tiistaiaamu valkeni poutaisena yön sateen jälkeen ja koska emme olleet ostaneet aamiaista talolle, päätimme juoda kahvit talolla ja lähteä metsästämään pannukakkuja Kanadasta. Muun talon väen vielä nukkuessa pakkasimme kimpsut ja kampsut ennen kahdeksaa ja lähdimme ylittämään Rainbow-siltaa kävellen. Suomalainen ei tosiaan tarvitse Kanadaan viisumia ja ylitys oli erittäin kivuton. Maisemat sillalta oli henkeäsalpaavat, eikä sateenvarjoa olisi tarvinnut ollenkaan! Kävelimme aina Hevosenkenkä-putouksille asti muutaman matkamuistomyymälän kautta, jonka jälkeen mahaa kurni jo kovasti. Onneksi lähistöllä on paljon hotelleja ja aamiaisravintolan löytäminen ei ollut vaikeaa 🙂 Tyttö sai pannareita ja kahvia! Nam! Vyöryimme mäkeä alas Rainbow-sillalle takaisin ja ylitimme rajan samalta sillalta mistä tulimmekin. Olin todella hermostunut, kuinka minun käy passintarkastuksessa, koska en ollut aivan varma käytännöstä, mutta ilmeisesti viisumini on ihan kunnossa ja kunhan vakuutan sedälle etten ole jäämässä Yhdysvaltoihin vaan palaamassa Suomeen, ei minulla ole mitään hätää. 

The Falls from the Rainbow Bridge.

 

Rainbow Bridge and Canada.
American Falls from Canada.

 

Horseshoe Falls from Canada.

 

Niagara Falls from Canada.

 

The American Falls from Canada.

 

The Horseshoe Falls from Canada.

 

 

The Horseshoe Falls from Canada.

 



Koska meillä ei oikeastaan enää ollut mitään muuta, mitä olisimme halunneet käydä katsomassa Niagara Falls:ssa, lähdimme ajamaan kotiin päin. Tällä kertaa ajoimme eri reittiä kotiin ja navigaattori käytti meitä pikkukylissä ja ajoimme pikkuteitä aina Punxsutawney:n kylään asti. Punxsutawney:n kylä on tunnettu murmelistaan, josta kirjoittelin täällä aikaisemmin. Kylä on pieni ja tunnettu ainoastaan murmelistaan. Helmikuussa murmeli kaivautuu ulos kolostaan ja ennustaa talven loppumisesta. Sanomattakin selvää että koko kaupunki on pelkkää murmelia täynnä. Niin, ja kaikkihan on nähnyt elokuvan – mitä minä tässä enää siitä selitän 😀 Muutama kuva visiitistämme. Ja pääsin vihdoin kunnon Diner:iin syömään!! 

 

 

 

 

Illallinen Dinerissä Punxsutawney:n kylässä / Dinner at a Diner in Punxsutawney. 

 

Lasku oli hurjat 21 dollaria veroineen ja tippeineen kahdelta nälkäiseltä! / Our bill was 21 dollars, incl. the tax and the tip for two very hungry people!

Kaiken kaikkiaan loma oli aivan superihana ja vaikka ajomatka oli raskas, oli se ehdottomasti sen arvoinen! Jopa miehen mielestä, vaikka hän ensin epäröi kun ilmoitin mihin ollaan menossa. Keskiviikko meni täysin lepäillessä, sen verran verottaa ajaminen. Seuraavaksi odotellaan Louisianan lomaa ja 17 tunnin ajomatkaa 😉

Mahtavaa viikonloppua!
Camilla

Translate: We took a short trip to the Niagara Falls this week and loved it! We even went to Canada to see the Falls. On our way back we stopped at Punxsutawney 🙂

Viikko kuvina

On By CamillaIn Museot, Nähtävyydet, Washington DCLeave a comment

 

Iwo Jima muistomerkki / Iwo Jima Memorial
 

 

 

No nyt on kyllä juostu kaikki mahdolliset nähtävyydet alle viikossa! Koska ollaan käyty siis ihan kaikkialla, niin tässä nopea kuvakooste. Hovikuvaajani on viettänyt tämän viikonlopun töissä, joten kuvien ottaminen on jäänyt minun harteille. Kuvia on siis kertynyt noin kymmenen sadan sijaan ja laatu on valitettavan huonoa. Koittakaa kestää! Tästä lähtien yritän välttää valokuvien ottamista, se on lupaus!

 
Pittsburg Penguins vs. Washington Capitols at Verizon Center

 

Arlington hautausmaa / Arlington Cemetery

 

Arlington Memorial Bridge

 

National Mall puisto

 

Lincolnin muistomerkki / Lincoln Memorial

 

Abraham Lincoln

 

Washington Monument
Korean sodan veteraanien muistomerkki / Korean War Veterans Memorial

 

Afrikkalaisen taiteen museo / National Museum of African Arts

 

Amerikan intiaanien museo / National Museum of the American Indian

 

Yhdysvaltain kongressitalo / United States Capitol

 

Minä ja muut lokit orrella / Seagulls and another little bird
Kaiken kaikkiaan on ollut todella mielenkiintoinen viikko. Vaikka kävimme monessa paikassa, missä olin käynyt jo ennestään, niin opin paljon uusia asioita ja uusista näkökulmista. Ruoka on myös ollut hyvää ja sitä on ollut riittävästi. Kilometrejä on tullut enemmän kuin odotin ja ostoksia on tehty aivan liikaa minun lompakolle, mutta ihana saada vaihtelua arkeen ja opiskeluun. Nyt takaisin emännän tehtäviin -> kanat odottaa paistajaansa, eikä mustikkashotit tekeydy itsestään 😉
 
Hyvää alkavaa viikkoa!
Camilla
 
Translate: I’ve been super busy entertaining so here is just some pictures of what we’ve done and where we’ve been. But now I have to get back to the kitchen – we have some hungry and thirsty people over here! 

Iltapäivä ja ilta Bourbon Street:llä

On By CamillaIn Louisiana, Nähtävyydet, New OrleansLeave a comment

Täällä ollaan viihdytetty vieraita ja blogi on nyt jäänyt vähän tauolle. Valmistelin tällaista tilannetta varten yhden postauksen New Orleansista ja voisin julkaista sen tähän väliin. Hauskaa on ollut ja ollaan ehditty parin päivän aikana vieraiden kanssa tehdä vaikka mitä! Kävimme NHL-pelissä, ampumaradalla ja noin sadassa eri kaupassa ostoksilla 🙂 Mutta tähän väliin kuitenkin vielä Louisiana terveisiä:

Suuntasimme tuhkakeskiviikkona New Orleansin keskustaan karnevaalipölyn laskeuduttua. Emme halunneet jäädä jalkoihin laskiaistiistain paraateissa, on kuulemma liian vaarallista. Ei kannata ottaa turhia riskejä. Ja sitä paitsi sää oli paljon parempi keskiviikkona kuin tiistaina. Aurinko paistoi koko päivän ja nautimme olostamme. Pysäköimme auton ennaltamaksettuun autotalliin aivan kaupungin ytimeen Saks Fifth Avenue:n pysäköintihalliin. Iltapäivän ensimmäinen aktiviteetti oli Bloody Mary:n tilaaminen kioskista. Mikä sen mukavampaa kuin iltapäivän auringossa käveleminen Bloody Mary kädessä. Saimme nauttia katutaiteesta ja kauniista ranskalaiskortteleiden arkkitehtuurista. Ruokaa oli tarjolla vaikka minkälaista, mutta päädyimme voileipiin ja keittoon. 

 

 

 


Oloni oli flunssainen koko päivän, mutta onneksi lääke ei ollut kaukana. Tilasimme Bourbon Street:ltä Käsikranaatti-drinkit (Hand grenade) ja flunssa oli muutaman minuutin kuluttua kuin kaunis muisto vain. En ollut ikinä kuullutkaan koko juomasta ja onneksi googletin ainekset vasta seuraavana päivänä – sama ajatus kuin Long Island Iced Tea, vähän kaikkee ja vähemmän limua 😀 Käsikranaatti oli hyvä aloitus ennen kasinoon siirtymistä. Olo oli voittamaton ja voitimme hyvin heti ensimmäisessä pöydässä, kunnes kävi köpelösti. Onneksi voitin ruletissa rahamme takaisin. Oli kiva pitkästä aikaa käydä kasinolla, viime kerrasta olikin liian kauan. 

 

 



Kävimme vielä illallisella Brennans-ravintolassa ja söin ensimmäistä kertaa sammakonreisiä. Vähän niinkun kanansiipiä olisi syönyt. Pidin perslijakastikkeesta paljon ja mielestäni sitä voisi käyttää kanansiipien kanssa myös. Illallisen jälkeen suuntasimme takaisin Houmaan ja kyllä nukutti sinä yönä kaiken sen kävelyn jälkeen.

Nyt on taas aika lähteä kaupungille, vieraat haluaa nähdä mahdollisimman paljon – viikko on lyhyt aika ottaa lomakohde haltuun 🙂 Hyvää loppuviikkoa!

Camilla

Translate: Since we have guests from Finland this week the blog has been on a vacation. Before I have more time for the blog I have a post ready about our day in New Orleans. Have a great rest of the week!

Kuulumisia

On By CamillaIn Arki, Louisiana, NähtävyydetLeave a comment



Viikonloppu meni sohvalla maatessa, mutta nyt olen jo työpöydän ääressä. Tukkoisuutta on vielä havaittavissa, mutta onneksi on olemassa nenäkannu! Sillä välin kun olimme etelässä lomailemassa oli Virginiaan tullut talvi, eikä meillä tietenkään ollut talvivaatteita mukana koneessa. Ja kaiken hyvän lisäksi metroa huolletaan isolla kädellä täällä päin maailmaa, joten kotimatka kentältä metrolla kesti, normaalista 45 minuutista (sis. kävelyt ja metron vaihto), 1,5 tuntia! Perjantaiaamuna saimme tietää että torstain vastainen yö oli kylmin Washington DC:ssä johonkin 120:en vuoteen. Ilmankos olimme jäässä kotiin tullessa. Kaiken kukkuraksi olimme sulkeneet lämmityksen asunnosta ja vastassa oli viisitoista-asteinen asunto… Mutta kuinka kaunis näköala minun toimistosta avautuu joka aamu? En pidä lumesta, piste. Mutta nyt kun on tällainen näköala ei voi olla muuta kuin ihastelematta valkoista Washingtonia. 

Toisaalta, voipi olla että lumen ihastelu loppuu kun seuraavan viikon aikana tulee tarvottua ympäri kaupunkia. Meille on tulossa vieraita Suomesta tänä iltana ja minulle on lähetetty pitkä lista mitä pitää ehtiä tehdä viikossa. Luvassa siis paljon nähtävyyksiä, jääkiekkopeliä, shoppailua ja hyvää ruokaa! Yritän tässä päivän aikana saada sekä luettua että siivottua asunto vieraskuntoon. Onneksi kävin eilen illalla kaupassa, ettei tarvinnut tänään kävellen käydä ruokakaupassa. Tämä yhden auton talous vaatii suunnitelmallisuutta 🙂 Vaikka minulla ei varsinaisesti ole koti-ikävää, niin on tosi kiva saada vieraita Suomesta ja ennen kaikkea ruisleipää. Kiva saada puhua suomea ja kuulla kuulumisia. 

 

 

Olen viikonlopun aikana tutustunut erilaisiin ruoka”dietteihin” ja opiskellut kesäkuntoon2015 mahdollisuuksia. Näyttäisi vahvasti siltä että on aika siirtyä ainakin osittain Paleo-ruokavalioon. Saimme lainaan kirjan, jossa esitetään mihin Paleo-dietti perustuu ja tuntuu siltä että haluamme ainakin lounaat ja illalliset rakentaa Paleo-ruokavalion ympärille. En aio luopua aamuisesta ruisleivästä ja rahkasta banaanipannareiden kanssa, mutta tyhjät hiilarit voisi poistaa helposti. Kokeiltiin eilen ensimmäistä reseptiä kirjasta ja olin tyytyväinen makuihin ja innovatiivisuuteen. Haluan ennen kaikkea tuntea olon terveeksi, eikä aina vaan turvonneeksi ja väsyneeksi. Ehkä asian sanominen ääneen näin julkisesti auttaa tekemään parempia valintoja ruokakaupassa. 

 



Taitaa olla aika siirtyä blogista kirjojen pariin. Ei kukaan vielä toistaiseksi ole kävellyt sisään Hankenille lukematta pääsykokeisiin. Kova työ on vielä edessä, mutta uskon vakaasti että tänä vuonna se tapahtuu. Mikä olisikaan parempi 30-vuotislahja itselleni, kuin opiskelupaikka?

Kuvat ovat Louisiana-lomalta edelleen. Kävimme yhtenä päivänä miehen vanhempien kanssa kolmella plantaasilla ja oli todella miellyttävää sekä viettää aikaa heidän kanssaan että käydä ihastelemassa upeita rakennuksia ja puutarhoja. Voipi olla että blogi siirtyy pienelle lomalle minun viihdyttäessä vieraita tai sitten jatkan näitä 4:30 herätyksiä ja päivittelen lisää kuulumisia kun muut vielä nukkuu. Aika näyttää kuinka käy.

Camilla

Translate: I am finally feeling a little bit better and my cold seems to be history. We are having some friends from Finland staying with us for a week and it might cause a small break on the blog. Other than that we are doing good over here. The pictures are from three different plantation homes from Louisiana except the first one from DC with some nice winter weather…