Havaintoja New Yorkista

  • New York on todella likainen
  • rottia vilisee metrotunneleissa ja jopa laitureilla, myös niitä kissan kokoisia
  • turisteja on tuhansittain joka paikassa
  • bagel maistuu bagel:lta, ei mitään erikoista vaikka onkin ostettu New Yorkista juutalaisesta leipomosta
  • vaikka New Yorkista sanotaan ettei se ikinä nuku, niin Chinatown meni kyllä jo kahdeksalta kiinni, onko kiinalaisilla nukkumaanmenoajat?
  • roska-astioiden sijaan roskasäkit voi heittää kadulle seitsemänä päivänä viikossa, kyllä joku ne sitten jossain vaiheessa käy noukkimassa… ja rotat eivät pidä roskiksista, eihän?
  • Brooklyn on vähän niinkuin Töölö, mutta sinne pitää matkustaa metrolla sillan yli
  • osa metroista ei kulje viikonloppuisin, hyvä merkki siitä on se että laituri on tyhjä
  • Manhattan on iso -> ei kannata kävellä ihan joka paikkaan… 
  • kaikki nähtävyydet ovat todella kalliita ja ilman kunnollista suunnitelmaa ilmaisista nähtävyyksistä voi lompakkoon tulla iso lovi
  • taksit tosiaan on keltaisia
  • ilmeisesti New Yorkilaiset ei hanki lapsia vaan pikkukoiria ja ne kulkee kätevästi rattaissa tai kantokassissa. 
  • metrossa ei ole kuuluvuutta, mutta hetkinen, eihän tämä ollut mikään uutinen “no service”-maassa 
  • New Yorkissa on 468 metroasemaa ja laskujemme mukaan New Yorkin kaupunki häviää noin 61 000 dollaria tunnissa vapaamatkustajien takia -> lippuporttien yli on helppo hyppiä, eikä kukaan ole valvomassa matkustajia
  • New Yorkilaiset eivät taida laittaa ruokaa ollenkaan, ruokakauppoja ei löytynyt kolmen päivän aikana
Mielenkiintoinen kaupunki ja kokemus kaiken kaikkiaan. Eniten pidin kuitenkin ihmisten pukeutumistyylistä. Jokainen voi olla täysin oma itsensä ja pukeutua juuri niinkuin haluaa. Jos haluaa pukeutua kokonaan vihreään, on se ihan ok (sis. vihreäksi värjätyt hiukset), eikä kukaan katso sinua kummastuneena. Vapauttavaa sanoisin. 
 
Camilla
 
Translate: Just some stuff I noticed about New York. Like: it really is filthy and rats in the subway tunnels and on the streets. Manhattan is huge btw., don’t try to walk everywhere. Some subway lines don’t run during the weekend -> a good sign is that the subway platform is empty… An interesting city and a great experience!

WTC, Staten Island, Roosevelt Island, Wall Street ja Broadway musikaali

 

 

Sunnuntai oli taas täynnä yhtä sun toista, muttei tuntunut siltä kuin olisi ollut liikaa puuhaa. Syötiin jopa aamiainenkin ihan rauhassa aina yhteentoista asti ja silti ehdittiin vaikka ja mitä! Sisko lähti Harlemiin päin omiin menoihinsa ja me päätettiin mennä kahville Financial Districtiin. Financial Distric-kaupunginosa on luonnollisesti kiinni viikonloppuisin, mutta löysimme yhden kadun, missä ravintolat ja kaupat oli auki. Kahvin jälkeen suuntasimme World Trade Centerin muistomerkille muiden tuhansien turistien kanssa. Eikä taaskaan yllättänyt että porukka ottaa kuvia itsestään ja poseeraa hymyssä suin kameralle. Eikä ole muuten ensimmäinen muistomerkki/hautausmaa missä ollaan käyty ja sama meininki. Ihmiset on nykyään niin kiinni puhelimessaan/kamerassaan että unohtavat missä sitä oikein ollaan. Ei kiinnitetä ollenkaan ympäröivään maailmaan huomiota – pääasia että tuli hyvä selfie… 

 


World Trade Center:ltä, tai siis uudelta Freedom Tower:lta, hilpaisimme Staten Island-lautalle Wall Street:n kautta. Wall Street oli tietenkin sunnuntaina kiinni, mutta turisteja pyöri sitäkin enemmän. Tapasimme siskoni lautalla viisi minuuttia ennen lautan lähtöä, juuri sopivasti siis! Staten Islandin lautta lähtee Manhattanin eteläkärjestä ja on täysin ilmainen. Lautta palvelee Staten Islandin asukkaita, mutta tietenkin turistien kuskaaminen on erittäin tärkeä asia 🙂 Lauttamatka kestää 25 minuuttia ja satamassa on viisi minuuttia aikaa vaihtaa lauttaa, jos aikoo takaisin samalla “rahalla”. Jos jää jonon hännille menomatkalla, niinkun me hölmöt turistit, ja jää ihmettelemään maailman menoa liian kauan, niin lauttahan ei sitten odota. Jos lautta lähtee klo 14:30, niin se sitten lähtee klo 14:30, eikä 14:31… Portit meni kiinni suoraan meidän nenän edestä ja jouduimme odottamaan 30 minuuttia seuraavan lautan lähtöön. No onneksi satamasta löytyi jäätelöpaikka ja söimme jätskit odottaessa! Maisemat sen sijaan lautalta on aivan uskomattoman hienot! Harmiksemme lautan katolle ei pääse ihailemaan nähtävyyksiä, mutta löysimme muutaman hyvän paikan, mistä Manhattan ja Vapauden patsas pääsee oikeuksiinsa. Ja kyllä, olen vihdoinkin muutunut amerikkalaiseksi: ostin pikkaisen liian ison hupparin, ihan tahallani ja kuljin se päällä loppupäivän ja -illan. Apua! Syitä isoon huppariin on kolme: 1. oli kylmä, 2. myyjällä ei ollut XS-kokoa ja 3. ympäristö on vaikuttanut minuun niin vahvasti, että koen sen olevan ihan ok kulkea ympäriinsä hupparissa… 

 

 

 


Lauttamatkan jälkeen meillä oli sopivasti aikaa käydä vähän toisenlaisella ajelulla, kävimme meinaan Roosevelt Islandilla köysiradan vaunulla! Roosevelt Island sijaitsee Manhattanin länsipuolella ja saarelle pääsee jännittävällä kyydillä. Oli sen verran jännittävä, että minua rupesi heikottamaan kun vaunu lähti kipuamaan köysirataa pitkin joen yli. Huh, oli todellakin kokemus! Vaunun kyytiin pääsee metrolipun hinnalla, mielestäni erittäin halvalla siis! Koska olin niin järkyttyneessä mielentilassa, en kiinnittänyt huomiota mitä Roosevelt Islandilla oikein on, mutta ainakin siellä oli meneillään elokuvan kuvaukset. Parasta tässä neljän minuutin köysirata-matkassa oli tietenkin maisemat (niille kenellä ei ollut paha olo…) ja naapurikyttääjä-ihmisille mahdollisuus nähdä muiden ihmisten koteihin pilvenpiirtäjissä. Köysirata kulkee sopivasti pilvenpiirtäjien vierestä ja ihan hullua, mutta ihmisten koteihin tosiaan näkee sisään! Ja porukalla oli kaiken lisäksi verhot auki! Aikamoista… 

 

 

 


Illan ohjelman ollessa täysin auki otimme sunnaksi Broadwayn ja musikaalin The Book of Mormon:in lippuarpajaiset. The Book of Mormon-musikaali on Broadwayn uudempaa tuotantoa, ensi-ilta oli maaliskuussa 2011, eli aika tasan neljä vuotta sitten. Musikaali on satiiri Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkosta, mormoneista, South Parkin tekijöiltä. Musikaalia suunniteltiin seitsemän vuotta ja kun se vihdoin pääsi teatteriin asti sai se loistavat arvostelut. Musikaali on voittanut yhdeksän Tony Awards:ia ja Grammy Awards:in Best Musical-palkinnon. Koska olin kuullut pelkkää hyvää musikaalista ja kaikki suositteli meille tätä kokemusta, halusimme ehdottomasti mennä katsomaan musikaalin. Liput on ensinnäkin kiven alla about joka näytökseen (kahdeksan näytöstä viikossa) ja jos tilaa sattuu löytymään, on hinnat melko suolaisia – 100-400 dollaria per hlö. Tosin, jos teatterin eteen menee hengailemaan kaksi tuntia ennen seuraavaa näytöstä, voi osallistua arvontaan ja voittaa istumapaikat ja lunastaa ne 32:lla dollarilla. Paikkoja on vaihtelevasti myynnissä, tänä sunnuntaina niitä taisi olla 22 kappaletta, joista 15 oli eturivissä. Vaikka emme voittaneet arpajaisissa, oli kokemus mitä mielenkiintoisin! Meillä oli niin hauskaa siinä kadulla 🙂 Ennen arpajaisia kyselimme, mistä seisomapaikkoja voi alkaa jonottaa ja koska jonossa oli vain 7 ennen meitä, otimme paikat siitä(kin) jonosta. Arpajaisten jälkeen pystyi ostamaan seisomapaikkoja 27:llä dollarilla. Jostain kuulimme että seisomapaikkoja on noin kolmekymmentä kappaletta, mutta niitä siis pitää jonottaa. Jonain päivinä jonoon kannattaa mennä hyvissä ajoin, jos kysyntää löytyy enemmänkin. Ja kuulkaa oli muuten sitten ihan parhaimmat seisomapaikat ikinä! Lavalta suoraan eteenpäin takaseinällä. Eikä haitannut seistä ollenkaan! Väliajalla meidät siirrettiin pois käytävältä ja saimme istua portailla kymmenisen minuuttia, mikä auttoi jalkoja (ja selkää) jaksamaan loppunäytöksen. 


Mitä pidimme esityksestä? Kyseessä on siis satiiri uskonnosta ja pitää muistaa että pitää osata nauraa (myös itselleen) ja katsoa maailmaa avarakatseisesti. Osa musikaalista meni South Parkmaisesti ihan yli, mutta koen että musikaali myös näyttää miltä tuntuu olla mormoonilähetyssaarnaaja maailmalla. Musiikki on aivan mielettömän hieno, näyttelijät uskomattomia ja tarina hauska ja viihdyttävä. En oikeastaan osannut odottaa mitään musikaalilta ja astuin teatteriin hieman varauksella, koska pelkäsin sen olevan loukkaava, mutta ilmeisesti seitsemän vuoden kehittely tuotti tulosta. En kokenut musikaalin olevan loukkaava – tosin ymmärrän jos joku siitä loukkaantuu – mutta toisaalta, lähdin kirkosta kymmenen vuotta sitten ja minulla ei taida enää olla mitään mistä loukkaantua. Luulen että musikaalista tuli hitti, ei niinkään koska kyseessä on maailmalle tuntematon uskonto, vaan koska se todella on viihdyttävä. Päähenkilöille sattuu ja tapahtuu ja kahden täysin erilaisen maailman kohtaaminen on aina hauskaa. Molemmilla osapuolilla on jotain erilaista näytettävänä toiselle. Ja sitäpaitsi, opin taas jotain uutta: en tiennytkään että mormonien tarinassa on myös Darth Vader, Enterprise ja Death Star 😉 

Viikonloppu New Yorkissa oli mitä viihdyttävin ja palasin kotiin mieli virkeänä! 
Mahtavaa viikonloppua!
Camilla

Translate: On Sunday in New York we saw the World Trade Center, took the ferry to Staten Island, took the cable car to Roosevelt Island, walked along Wall Street and saw a Broadway musical The Book of Mormon. The whole weekend in New York was awesome! I enjoyed everything we did and felt so rested when we got home!

Brooklyn, Central Park & Time Square

Viikonloppu New Yorkissa meni ihan hurjan nopsaa ja nyt JO ollaan takaisin kotona! Ja mitä kaikkea ehdimmekään 2,5 päivän aikana? Ihan kaikki mitä listalla oli! Perjantai-iltapäivä meni – ylläri ylläri – SIM-kortin etsimisessä. Aargh! Tässä tekniikan luvatussa maassa mikään ei tunnu toimivan, mutta en aio siitä höpistä sen enempää. Enivei, meillä meni yksi iltapäivä kokonaan yhden SIM-kortin takia, mutta tulipahan siinäkin nähtyä Manhattania eri tavalla, kun oli yksinkertaisesti pakko kävellä ympäriinsä 🙂 Siskoni miehensä kanssa saapuivat illalla Suomesta Chinatowniin, missä meillä oli taas kerran Airbnbn:n kautta varattu asunto. Tällä kertaa meillä oli käytössä koko asunto, mikä oli todella hyvä ratkaisu. Oli ihana viettää aikaa yhdessä!

Botanic Garden in Brooklyn
Botanic Garden in Brooklyn
Botanic Garden in Brooklyn

Löydettiin perjantai-iltana todella viihtyisä kiinalainen ravintola Chinatownista ihan sattumalta. Kävelimme ravintolan ohi, kun yhtäkkiä kadulle pysähtyi kuorma-auto ja kokonaisia porsaan ruhoja alkoi virtaamaan auton kontista ulos. Ravintolan kokit kerääntyi kadulle ja olalle heitettiin ruho ja eikun keittiötä kohti! Mies oli sitä mieltä, että tämä on SE ravintola. Söimme ravintolassa kahdesti, sen verran hyvää oli! Aamiainenkin oli katettu kotikadullamme ja kävimme heti lauantaiaamuna hakemassa aamiaissämpylät hurjaan 1,75 dollarin hintaan. Ruuista ei tullut otettua kuvia tällä kertaa, koska minä otin lomaa valokuvauksesta. Olin vastuussa navigoinnista siskoni kanssa, eikä tullut enää mieleenkään ottaa kuvia kaiken puhelimen näpläämisen jälkeen. Mutta, hovikuvaajani piti suhteellisen hyvää huolta että blogiin päätyy laadukkaita matkakuvia, joten ehkä ruokakuvat saivat jäädä tällä kertaa välistä. 

Botanic Garden in Brooklyn
Botanic Garden in Brooklyn


Lauantaina otimme ensimmäiseksi suunnaksi Brooklyn-kaupunginosan. Brooklyn sijaitsee kaakkoon Manhattanilta ja on 2,5 miljoonan asukkaan koti. Brooklynista löytyy varmasti paljon nähtävää ja koettavaa, mutta meillä oli pelkästään kaksi kohdetta ajanpuutteen takia, jotka halusimme katsastaa alueella: Botanic Gardenin kirsikkapuiden kukinnat ja Brooklyn Flea Market- kirppiksen. Lähtö vähän viivästyi kämpiltä ja olimme puutarhassa tunti aikataulusta myöhässä, muttei se oikeastaan haitannut, koska ehdimme päivän aikana nähdä kaikki mitä halusimmekin. Puutarhaan on pääsymaksu, mutta tänä lauantaina klo 10-12 sisäänpääsy oli ilmainen ja siksi se pääsi must see-listallemme. Lauantaina oli todella kaunis hellesää, mutta koska kevät ei ollut yhtä pitkällä kuin Washingtonissa oli kirsikkapuut vielä nupussa. Washingtonin kirsikkapuut ovat siis jo kukkineet ja kaikki puut ovat vihreitä vaaleanpunaisen sijaan. Onneksemme kuitenkin Botanic Gardenin puutarhassa oli muita puita kukassa ja saimme uskomattoman hienoja kuvia muun muassa Magnolia-puista. Oli ihanan lämmin ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja nautimme todella! Eteenkin kun tiesimme että Suomessa tulee räntää ja rakeita. 

Brooklyn
Brooklyn Flea Market

 

Löydä leikkivä lapsi kuvasta / Find a baby in the picture 🙂
Naudan rintaa sämpylän täytteeksi / Brisket for sandwiches

Brooklyn Flea Market-kirppikseltä taas löytyi vaikka mitä ihania herkkuja – sekä ostettavaa että syötävää. Kirpputori järjestetään sisätiloissa vanhassa panimon tiloissa, mutta näin kesäisin siirtyy tapahtuma koulun pihalle, jossa tunnelma on ihan omaa luokkaansa. Kirppis yllätti seurueemme todella positiivisesti ja totesimme että myyjillä tosiaan on kunnollista vintage-tuotteita myynnissä. Muutamalla myyjällä (ehkä viisitoista) oli ihan uusia tuotteita myynnissä, kuten laukkuja ja huonekaluja, mutta muuten oli käytettyjä esineitä myynnissä. Parasta tarjonnassa kuitenkin oli laatu. Suurin osa tavaroista oli todella hyvässä kunnossa, eikä todellakaan mitään henkkamaukan kulahtaneita toppeja ollut myynnissä, niinkun monella myyjällä esimerkiksi Suomessa ja olisin voinut ostaa vaikka mitä, mutta matkalaukkujen ollessa nyt jo tupaten täynnä jouduin jättämään monta helmeä hankkimatta. Sen sijaan nautin tunnelmasta, poimin inspiraatiota ja nuuhkin tuoksuja ruokakojuista. Jalat oli tässä vaiheessa jo aivan puhki ja seurueellamme kurni vatsat sen verran että päätimme istahtaa auringon paisteeseen ja nauttia herkullinen lounas ulkosalla. Aivan mahtavat herkkuvoileivät savustetulla naudan rinnalla täytettynä suli suuhun ja oli juuri sopiva lounas nostamaan energiatasot ylös.

Brooklyn Bridge


Kirpputorilta otimme metron takaisin Manhattanille ja päädyimme ottamaan iltapäivälevon Central Parkissa, niinkuin Manhattanin jokaikinen muukin ihminen. Manhattanilla asuu 1,6 miljoonaa ihmistä (ja varmaan noin 0,8 miljoonaa pikkukoiraa) ja luultavasti noin 500 000 turistia ja tuntui siltä, kuin kaikki ihmiset, eläimet, polkupyörät, hevoset, pallopelit ja piknik-varusteet Manhattanilla oli raahautunut palvomaan aurinkoa. Lähtisin veikkaamaan että New Yorkissa oli lauantaina kevään ensimmäinen lämmin päivä ja tämä selittää ehkä hieman väenpaljoutta. Vähän niinkun Espan puisto kevään ensimmäisenä päivänä, kaikki suuntaa ulos imemään kesän ensimmäiset D-vitamiinit itseensä. Nurmikkoa oli turha yrittää löytää, mutta kuin ihmeen kaupalla löysimme pienen aukean, mihin parkkeerata omat piknik-viltit. Fiilis oli leppoisa ja jalat ansaitsi hetken levon 🙂 Kun kahvihammastani alkoi kolottamaan hälyttävän paljon ja edellisestä vessatauosta ei ollut kenelläkään muistikuvaa, päätimme lähteä metsästämään kahvilaa ja/tai vessaa samalla kun kiersimme puistoa ympäri. Kahviloita ja vessoja oli joka toisessa kulmassa, mutta jonot oli niin kamalat, ettei ollut toivoakaan päästä puuteroimaan nenäänsä. Siri löysi meille Starbucksin korttelin päästä lähimmältä metroasemalta ja otimme suunnaksi Upper West Side-kaupunginosan. Pikkasen on muuten kaupunginosilla eroa!! Chinatownin jälkeen Rautatieaseman hissit näyttää siltä kuin niissä voisi vaikka asua! Chinatown on todella likaisen oloinen, jätehuolto on todella surkea ja rotat juoksevat kaduilla, puhumattakaan kodittomista. Kodittomia nyt on jokaisessa kadunkulmassa ja metroasemilla, mutta Chinatownissa niitä vaikutti olevan enemmän kuin Upper West Side:lla. Miehellä olisi työmahdollisuus Manhattanilla tulevaisuudessa, mutta viikonlopun jälkeen tulimme siihen tulokseen, ettemme edes aio hakea kyseistä työpaikkaa… Sen verran likainen kaupunki on, puhumattakaan väenpaljoudesta ja saastuneesta ilmasta. Tämä astmakeuhkoinen on yskinyt keuhkot taas pihalle huonon ilmanlaadun takia. Illalla spinning ei meinannut kulkea sitten mitenkään. Puuskutin kuin viimeistä päivää ennen kuin lämmittely oli edes ehtinyt alkaa… 

Central Park
Central Park

Starbucksin kahvien ja vessatauon jälkeen suuntasimme Time Square:lle ja saavuimme juuri sopivasti auringonlaskun aikaan, kun valotaulut todella pääsivät oikeuksiinsa. Aivan uskomaton väenpaljous ja tungos, oli mahdotonta saada kuvaa ilman intialaista perhettä, miestä vihreässä kukkapaidassa tai japanilaista turistiryhmää, mutta onnistuimme muutaman ihan julkaisukelpoisen kuvan nappaamaan. Sisko miehineen osti viime hetken liput puoleen hintaan Broadway musikaaliin Phantom of the Opera ja me lähdimme vaihtamaan miehen kanssa jotain lämpimämpää päälle kämpille. Löysin nettisivun Manhattanin livemusiikkiesityksistä lauantai-illalle ja kun löysin brasilialaista jazzia 15 dollarin sisäänpääsyä vastaan, ei ollut vaikea päätös lähteä kuuntelemaan musiikkia jazzklubille! Pikainen vaatteiden vaihto ja eikun menoksi. Klubi oli aivan superihana kellariravintola, jossa oli punasista samettia ja kattokruunut ja 20-luvun fiilis! Kiva plussa oli pöytiintarjoilu ja todella ystävällinen palvelu. Juuri kun istahdimme alas pöytään, lopetti edellinen bändi, mutta seuraava aloitti heti perään kunhan saivat soittimet viritettyä. En ollut aikaisemmin kuullut brasilialaista jazzia, mutta pidin todella paljon bändin soundista! Illan päätteeksi löysimme väsyneen, mutta onnellisen pariskunnan odottamassa meitä kämpillä rappusilla – ainoat avaimet olivat minun käsilaukussa… 

Rockefeller Center
Time Square
Time Square
Empire State Building

Paljon mahtui yhteen päivään, mutta kaikki oli vaivan arvoista! Mutta ennen kaikkea seura teki päivästä mahtavan 🙂

 
Camilla
 
Translate: We spent a super busy Saturday in Brooklyn and on Manhattan. We went to the Botanic Garden in Brooklyn to see the Cherry Blossoms but they weren’t blooming yet, but the Magnolias were blooming, so we got some nice pictures of those. We even went to Brooklyn Flea Market and absolutely loved it. Great vintage and even better street food! We took a short nap at Central Park and made it to Time Square just after the sun went down. Great day and great company!

Viikonlopun lomakohde


Se olis kuulkaas tämän sapattivapaan viimeinen lomamatka edessä. Ihan mielettömiä uusia kohteita ollaan nähty ja koettu tämän keväät aikana ja kirsikkana kakun päällä lähdemme viikonlopuksi New Yorkiin siskoni ja hänen miehen kanssa! Bussiliput ostettu, asunto Chinatownissa varattu, ruisleipää tilattu ja oma asunto pistetty vuokralle. Lähdemme perinteiselle reppumatkalle ja pakkaamme siis tavarat rinkkaan helpottamaan siirtymisiä. Tavattoman pitkä lista kaikkea kivaa puuhaa ollaan saatu laadittua ja veikkaan että joku nähtävyys jää näkemättä. En edes tajunnut kuinka suuri Manhattan on ennen kuin aloin tutkimaan karttaa ja eteenkin metrokarttaa. Huh, miten me ikinä löydetään sieltä mitään? Siirtymisiin menee vaikka kuinka kauan, mutta onneksi matkaseurueemme on leppoisaa eikä jaksa stressaa pienistä. Luulen että viikonloppu tulee olemaan vähintäänkin inspiroiva ja toivottavasti palaamme uudella energialla viimeiseen opiskelurutistukseen. 

Viikkoja ei ole enää liiakseen ja toivoisin olevani hieman enemmän perillä pääsykoesisällöstä, mutta pakko taputtaa itseään olalle, koska vihdoinkin alkaa tuntumaan että on tehnyt töitä näiden pääsykokeiden eteen. Edellisvuosina tuntui että piti kaikki sisältö mahduttaa viimeiselle kahdelle viikolle erinäisten kiireiden takia… Nyt kuitenkin taas asunnon siivouksen ja pakkaamisten pariin. Hyvää viikonloppua jokaiselle taholle!

Camilla

Translate: It is our last vacation before I’m going back to Finland. This weekend we are meeting my sister and her husband in New York City! A million things to do before we leave, because we rented out our apartment again and there is a lot to clean before Friday morning departure. Have a great weekend everybody!

Se toinen puoli Niagaran putouksista

Kun suuntasimme Niagara Falls:in kaupunkiin oli minulla romanttinen kuva päässä, miltä kaupunki näyttää. Kuvittelin pientä kylää muutamien hotellien kanssa ja että kaikki kaupungin asukkaat työskentelevät jollain tavalla turismin kanssa tai viljelevät maata ja kulkevat lappuhaalareissa kylällä. Todellisuus oli jotain aivan muuta. Niagara Falls:in etelä puolella on Buffalon kaupunki, jonka läpi ajoimme mennessä ja olin todella kauhuissani että mihin sitä nyt oikein ollaan tultu. Buffalon kaupunki näytti osittain autioituneelta ja täynnä isoja tehtaita. Osa tehtaistakin oli tyhjillään. Noh, ajattelin että ei Niagara Falls ole samanlainen. 


En usko että pystyn ikinä kuvailemaan Niagara Falls:in kaupunkia sanoin, se pitää kokea itse. Kylässä ei varsinaisesti ole keskustaa – on kauppakeskittymä, muttei keskustaa. Sen sijaan koko kaupunki on täynnä hienoja omakotitaloja, sellaisia amerikkalaisia isoja leffaomakotitaloja, mutta vain noin joka kolmannessa asuu joku. Loput on autioina vanerilevyt ikkunoiden tilalla. Kun kävimme ruokakaupassa hakemassa olutta ja pysähdyimme muutamassa eri kaupassa ja huoltoasemalla, kun ei meinannut löytyä hyvää olutta, oli olo todella turvaton. Jokaisessa kadunkulmassa hengaili joku koditon ja pyysi hakee viinaa hänelle kun viinakaupan myyjät eivät enää myyneet tai halusi meiltä jotain muuta. Harmikseni en tajunnut ottaa kuvaa “kaupungista” illalla kun oli hämärää, tihkusade ja autioilla kaduilla pyöri pelkästään tyhjät muovipussit. Kävimme sitten lähtiessä napsasemassa muutaman kuvat kun oli kaunis auringon paiste. 

 

 


Syy kaupungin autioitumiseen on korruptio. Suomalaisena tämä on täysin absurdi käsite ja tuntuu ihan hassulta että rahat menisivät jonkun omaan taskuun eikä esimerkiksi kestävään kehitykseen – työpaikkoihin ja talouden kasvattamiseen. En halua tästä kirjottaa sen enempää, koska haluan pitää blogin erillään koulusta/työstäni ja haluan että blogissa aiheina on vapaa-aika, eikä politiikka siihen oikein sovi. Mutta, halusin kuitenkin näyttää mitä lomamatkallani näin ja yrittää kertoa miltä minusta tuntui tässä erikoisessa kaupungissa. 

Kun maanantai-iltana kävimme ensin syömässä ja ajoimme aution kaupungin läpi kasinolle, ei yhtäkkiä kasinolla meinannut löytyä parkkipaikkaa. Ilmeisesti koko kaupunki käy pelaamassa kun ei ole muutakaan tekemistä.. 

Täällä kotona vietämme vapaaviikonloppua ja eilen kävimme vaeltamassa. Tänään on edessä meidän sängyn patjojen vaihto. Heräsin tänä aamuna viideltä kun selkään koski ihan tuhottomasti. Niagaran putouksilla olimme yötä Airbnb:n kautta Jordan nimisen miehen luona ja hänellä oli aivan superihana sänky. Kotiinpaluu toi tiedon paremmasta ja uskomme että elämänlaatu paranee huomattavasti jos vaihdamme patjat. Amerikoissa kaikki on mahdollista – viemme patjan takaisin, ilman kuittia ja se on ihan ok 🙂 Ajattelin että voitaisiin käydä kokeilemassa samalla IKEA:n patjoja, jos ne olis yhtään sen parempia. Ja voimme samalla käydä syömässä lihapullia! 

Hyvää sunnuntain jatkoa!
Camilla

Translate: We had no idea that the town of Niagara Falls would be so shady and I wanted to show the other side of the Falls. The town is a ghost town and we didn’t feel safe there at all. You probably can’t see it from the pictures good enough but most houses are deserted.  

Niagaran putoukset

Niagaran putoukset sijaitsee Yhdysvaltain ja Kanadan rajalla, New Yorkin osavaltiossa näin Yhdysvaltain näkökulmasta. Putoukset sijaitsee niinkin mielenkiintoisessa kaupungissa kuin Niagara Falls:ssa, sekä Yhdysvaltain että Kanadan puolella. Putoukset oli must see-listallani päivästä yksi, kun saavuin tänne amerikoihin tammikuussa ja kun vihdoinkin kalenteriin avautui kolmen päivän vapaa, en epäröinyt hetkeäkään varata matkan. Googletettuani pari päivää aluetta tuli selväksi että jos haluaa kokea koko komeuden putouksista on mentävä Kanadan puolelle katsomaan tätä luonnon ihmettä. Kanadaan mennessä suomalainen ei tarvitse viisumia, mutta takaisinpäin tullessa Yhdysvaltoihin pitää viisumit olla kunnossa. 


Kesäsesongin aikaan alueella on tarjolla vaikka mitä veneajelua ja rajanylityksen voi jättää väliin (jos esimerkiksi ei ole asiaa Kanadan puolelle – viisumi uupuu yms.), mutta näin talvella ei pääse veneajelulle. Kävimme myös vaihtoehto B:n läpi, että mitä jos lähtisimmekin vasta toukokuussa? Noh, Airbnb:n kautta löysin aivan ihanan omakotitalo/bed and breakfast-majoituksen todella halvalla, mutta toukokuussa hinta kolminkertaistui, joten päädyimme lähtemään tänä maaliskuisena maanantaina 🙂 Sääennusteet eivät olleet meidän puolella ja pakkasin lämmintä ja vedenpitävää mukaan.

Lähdimme matkaan maanantaiaamuna puoli seitsemän aikaan Virginiasta tarkoituksena pysähtyä matkalla ainoastaan vessatauoilla. Tein meille todella runsaat eväät ja keitin kahvia termariin, ettei tule ylimääräisiä taukoja ajamisessa ja yllättäviä rahareikiä. Kaikki meidän lomamatkat perustuu tarkkaan budjettiin ja yritän muutenkin pitää ylimääräiset menot kurissa, ettei jouduta vararikkoon puolin sun toisin.

Menomatka meni todella leppoisasti poutasäässä ja sain kokea kolme uutta osavaltiota matkan aikana. Ajoimme Marylandin, Pennsylvanian läpi New Yorkin osavaltioon ja maileja tuli n. 400, eli n 644 kilometriä. Koska pysähdyksiä ei tarvittu kuin muutama, olimme perillä iltapäivästä, joskus kolmen maissa. Olen ottanut tavaksi käydä ensin kohteen turisti-infossa kyselemässä, mitä kohteella on heidän mielestä parasta tarjolla. Tällä kertaa oli hyvä että olin googlettanu vähän sitä sun tätä, koska rouvalla oli paljon muuta näytettävää kuin ilmaiset turistinähtävyydet. Mm. uusi ostoskeskus olisi kuulemma pitänyt käydä katsomassa. Me ei käydä shoppailemassa juurikaan koskaan, joten se vinkki meni kyllä meillä ihan harakoille. Onneksi osasin kysyä kysymyksiä parhaimmista paikoista, mistä nähdä putoukset, koska muuten olisimme olleet kartta kädessä pyörimässä ympäri kaupunkia etsien näköalapaikkoja. Ja onneksi rouva näytti mihin kannattaa jättää auto parkkiin, ettei tarvitse maksaa ylimääräistä auton pysäköinnistä. 

On the US side of the Falls.

 

The American Falls


Ei muuta kun auto parkkiin ja putouksille. Sää oli poutainen meidän onneksemme, mutta tuuli oli kova ja kylmä. Laitoimme reippaasti vaatetta päälle ja kävelimme Yhdysvaltain puolella n. 1,5 tuntia. Voisi melkein sanoa että alue oli tyhjä – muutamia turisteja käveli siellä täällä ja oli ihana olla rauhassa. Voin vaan kuvitella miten paljon turisteja kaupungissa on kesällä. Kävelimme siis Rainbow-sillalta rantaa pitkin aina Goat Island-saarelle asti (kts. kartta) ja kuvien ottamisten ja ihmettelyjen kanssa tämä kesti siis tuon 1,5 tuntia. Alue ei siis todellakaan ole iso ja kuka vaan pystyy kävelemään (tai rullailemaan pyörätuolissa) nämä etäisyydet. Alueella on kaksi isoa putousta ja yksi pieni (riippuu mistä näkökulmasta tätä nyt sitten katsoo) – Amerikkalainen putous ja Hevosenkenkä putous (Kanadan puolella), sekä Morsiammen huntu-putous Goat Island:in ja Luna Islandin välissä.

Talvi on tänä vuonna ollut melko rankka Niagaran putouksilla ja lunta oli todella satanut reippaasti. Joku saattaa muistaa uutisista, kuinka putoukset olivat jäässä vielä jokunen kuukausi sitten ja sen kyllä huomasi. Jos tarkkaan katsoo kuvia, saattaa nähdä lumilohkareen amerikkalaisen putouksen päällä ja Amerikkalaisen putouksen edessä on jäätä vielä todella paljon! Sanotaan että putoukset näkee parhaiten Kanadan puolelta, mutta sen voiman tuntee Yhdysvaltain puolelta. Tämän väitteen voin allekirjoittaa 🙂 Harmiksemme Luna-saarelle ei päässyt kävelemään, eikä Amerikkalaisen putouksen alapuolelle lumen ja jään takia. Luna-saarella lunta oli arviolta kolme metriä ja olisi ollut äärettömän vaarallista mennä sinne seikkailemaan. Mutta, ei harmita yhtään että kävimme putouksilla tähän aikaan vuodesta! Oli ihan mieletöntä nähdä metrien ja metrien paksuiset jäälohkareet putouksilla ja kuulla kuinka valtavat lohkareet irtoaa jäämassasta ja putoaa veteen – mahtavaa kerta kaikkiaan! 

The American Falls from Goat Island.

 

The American Falls. Luna Island in front of us.


The Horseshoe Falls and Canada.


Saavuttuamme takaisin autolle oli aika käydä viemässä tavarat talolle, mistä vuokrasimme Airbnb:n kautta huoneen yöksi ja esittäytymässä talon isännälle. Talo oli aivan superihana ja huone todella viihtyisä. Saimme illaksi muutaman ravintolasuosituksen ja suuntasimme kaupungille. Söimme tapaksia ja joimme hyvää viiniä. Kyllä kelpasi kunnon ruoka pitkän ajomatkan jälkeen! Kävimme vielä kasinolla yrittäen voittaa matkarahat takaisin, mutta tasan meni voitot ja rahat, mitkä pistimme peleihin. Istuimme vielä iltaa isäntämme kanssa talolla ennen nukkumaanmenoa ja oli ihan mieletöntä löytää niinkin pienestä kaupungista ihka oikea stunttinäyttelijä Hollywoodista asti 😉 

Little Italy through Airbnb. Highly recommended!!

Tiistaiaamu valkeni poutaisena yön sateen jälkeen ja koska emme olleet ostaneet aamiaista talolle, päätimme juoda kahvit talolla ja lähteä metsästämään pannukakkuja Kanadasta. Muun talon väen vielä nukkuessa pakkasimme kimpsut ja kampsut ennen kahdeksaa ja lähdimme ylittämään Rainbow-siltaa kävellen. Suomalainen ei tosiaan tarvitse Kanadaan viisumia ja ylitys oli erittäin kivuton. Maisemat sillalta oli henkeäsalpaavat, eikä sateenvarjoa olisi tarvinnut ollenkaan! Kävelimme aina Hevosenkenkä-putouksille asti muutaman matkamuistomyymälän kautta, jonka jälkeen mahaa kurni jo kovasti. Onneksi lähistöllä on paljon hotelleja ja aamiaisravintolan löytäminen ei ollut vaikeaa 🙂 Tyttö sai pannareita ja kahvia! Nam! Vyöryimme mäkeä alas Rainbow-sillalle takaisin ja ylitimme rajan samalta sillalta mistä tulimmekin. Olin todella hermostunut, kuinka minun käy passintarkastuksessa, koska en ollut aivan varma käytännöstä, mutta ilmeisesti viisumini on ihan kunnossa ja kunhan vakuutan sedälle etten ole jäämässä Yhdysvaltoihin vaan palaamassa Suomeen, ei minulla ole mitään hätää. 

The Falls from the Rainbow Bridge.

 

Rainbow Bridge and Canada.
American Falls from Canada.

 

Horseshoe Falls from Canada.

 

Niagara Falls from Canada.

 

The American Falls from Canada.

 

The Horseshoe Falls from Canada.

 

 

The Horseshoe Falls from Canada.

 



Koska meillä ei oikeastaan enää ollut mitään muuta, mitä olisimme halunneet käydä katsomassa Niagara Falls:ssa, lähdimme ajamaan kotiin päin. Tällä kertaa ajoimme eri reittiä kotiin ja navigaattori käytti meitä pikkukylissä ja ajoimme pikkuteitä aina Punxsutawney:n kylään asti. Punxsutawney:n kylä on tunnettu murmelistaan, josta kirjoittelin täällä aikaisemmin. Kylä on pieni ja tunnettu ainoastaan murmelistaan. Helmikuussa murmeli kaivautuu ulos kolostaan ja ennustaa talven loppumisesta. Sanomattakin selvää että koko kaupunki on pelkkää murmelia täynnä. Niin, ja kaikkihan on nähnyt elokuvan – mitä minä tässä enää siitä selitän 😀 Muutama kuva visiitistämme. Ja pääsin vihdoin kunnon Diner:iin syömään!! 

 

 

 

 

Illallinen Dinerissä Punxsutawney:n kylässä / Dinner at a Diner in Punxsutawney. 

 

Lasku oli hurjat 21 dollaria veroineen ja tippeineen kahdelta nälkäiseltä! / Our bill was 21 dollars, incl. the tax and the tip for two very hungry people!

Kaiken kaikkiaan loma oli aivan superihana ja vaikka ajomatka oli raskas, oli se ehdottomasti sen arvoinen! Jopa miehen mielestä, vaikka hän ensin epäröi kun ilmoitin mihin ollaan menossa. Keskiviikko meni täysin lepäillessä, sen verran verottaa ajaminen. Seuraavaksi odotellaan Louisianan lomaa ja 17 tunnin ajomatkaa 😉

Mahtavaa viikonloppua!
Camilla

Translate: We took a short trip to the Niagara Falls this week and loved it! We even went to Canada to see the Falls. On our way back we stopped at Punxsutawney 🙂