Kun suuntasimme Niagara Falls:in kaupunkiin oli minulla romanttinen kuva päässä, miltä kaupunki näyttää. Kuvittelin pientä kylää muutamien hotellien kanssa ja että kaikki kaupungin asukkaat työskentelevät jollain tavalla turismin kanssa tai viljelevät maata ja kulkevat lappuhaalareissa kylällä. Todellisuus oli jotain aivan muuta. Niagara Falls:in etelä puolella on Buffalon kaupunki, jonka läpi ajoimme mennessä ja olin todella kauhuissani että mihin sitä nyt oikein ollaan tultu. Buffalon kaupunki näytti osittain autioituneelta ja täynnä isoja tehtaita. Osa tehtaistakin oli tyhjillään. Noh, ajattelin että ei Niagara Falls ole samanlainen.
En usko että pystyn ikinä kuvailemaan Niagara Falls:in kaupunkia sanoin, se pitää kokea itse. Kylässä ei varsinaisesti ole keskustaa – on kauppakeskittymä, muttei keskustaa. Sen sijaan koko kaupunki on täynnä hienoja omakotitaloja, sellaisia amerikkalaisia isoja leffaomakotitaloja, mutta vain noin joka kolmannessa asuu joku. Loput on autioina vanerilevyt ikkunoiden tilalla. Kun kävimme ruokakaupassa hakemassa olutta ja pysähdyimme muutamassa eri kaupassa ja huoltoasemalla, kun ei meinannut löytyä hyvää olutta, oli olo todella turvaton. Jokaisessa kadunkulmassa hengaili joku koditon ja pyysi hakee viinaa hänelle kun viinakaupan myyjät eivät enää myyneet tai halusi meiltä jotain muuta. Harmikseni en tajunnut ottaa kuvaa “kaupungista” illalla kun oli hämärää, tihkusade ja autioilla kaduilla pyöri pelkästään tyhjät muovipussit. Kävimme sitten lähtiessä napsasemassa muutaman kuvat kun oli kaunis auringon paiste.
Syy kaupungin autioitumiseen on korruptio. Suomalaisena tämä on täysin absurdi käsite ja tuntuu ihan hassulta että rahat menisivät jonkun omaan taskuun eikä esimerkiksi kestävään kehitykseen – työpaikkoihin ja talouden kasvattamiseen. En halua tästä kirjottaa sen enempää, koska haluan pitää blogin erillään koulusta/työstäni ja haluan että blogissa aiheina on vapaa-aika, eikä politiikka siihen oikein sovi. Mutta, halusin kuitenkin näyttää mitä lomamatkallani näin ja yrittää kertoa miltä minusta tuntui tässä erikoisessa kaupungissa. Kun maanantai-iltana kävimme ensin syömässä ja ajoimme aution kaupungin läpi kasinolle, ei yhtäkkiä kasinolla meinannut löytyä parkkipaikkaa. Ilmeisesti koko kaupunki käy pelaamassa kun ei ole muutakaan tekemistä.. Täällä kotona vietämme vapaaviikonloppua ja eilen kävimme vaeltamassa. Tänään on edessä meidän sängyn patjojen vaihto. Heräsin tänä aamuna viideltä kun selkään koski ihan tuhottomasti. Niagaran putouksilla olimme yötä Airbnb:n kautta Jordan nimisen miehen luona ja hänellä oli aivan superihana sänky. Kotiinpaluu toi tiedon paremmasta ja uskomme että elämänlaatu paranee huomattavasti jos vaihdamme patjat. Amerikoissa kaikki on mahdollista – viemme patjan takaisin, ilman kuittia ja se on ihan ok 🙂 Ajattelin että voitaisiin käydä kokeilemassa samalla IKEA:n patjoja, jos ne olis yhtään sen parempia. Ja voimme samalla käydä syömässä lihapullia! Hyvää sunnuntain jatkoa! Camilla Translate: We had no idea that the town of Niagara Falls would be so shady and I wanted to show the other side of the Falls. The town is a ghost town and we didn’t feel safe there at all. You probably can’t see it from the pictures good enough but most houses are deserted.
Niagaran putoukset sijaitsee Yhdysvaltain ja Kanadan rajalla, New Yorkin osavaltiossa näin Yhdysvaltain näkökulmasta. Putoukset sijaitsee niinkin mielenkiintoisessa kaupungissa kuin Niagara Falls:ssa, sekä Yhdysvaltain että Kanadan puolella. Putoukset oli must see-listallani päivästä yksi, kun saavuin tänne amerikoihin tammikuussa ja kun vihdoinkin kalenteriin avautui kolmen päivän vapaa, en epäröinyt hetkeäkään varata matkan. Googletettuani pari päivää aluetta tuli selväksi että jos haluaa kokea koko komeuden putouksista on mentävä Kanadan puolelle katsomaan tätä luonnon ihmettä. Kanadaan mennessä suomalainen ei tarvitse viisumia, mutta takaisinpäin tullessa Yhdysvaltoihin pitää viisumit olla kunnossa.
Kesäsesongin aikaan alueella on tarjolla vaikka mitä veneajelua ja rajanylityksen voi jättää väliin (jos esimerkiksi ei ole asiaa Kanadan puolelle – viisumi uupuu yms.), mutta näin talvella ei pääse veneajelulle. Kävimme myös vaihtoehto B:n läpi, että mitä jos lähtisimmekin vasta toukokuussa? Noh, Airbnb:n kautta löysin aivan ihanan omakotitalo/bed and breakfast-majoituksen todella halvalla, mutta toukokuussa hinta kolminkertaistui, joten päädyimme lähtemään tänä maaliskuisena maanantaina 🙂 Sääennusteet eivät olleet meidän puolella ja pakkasin lämmintä ja vedenpitävää mukaan. Lähdimme matkaan maanantaiaamuna puoli seitsemän aikaan Virginiasta tarkoituksena pysähtyä matkalla ainoastaan vessatauoilla. Tein meille todella runsaat eväät ja keitin kahvia termariin, ettei tule ylimääräisiä taukoja ajamisessa ja yllättäviä rahareikiä. Kaikki meidän lomamatkat perustuu tarkkaan budjettiin ja yritän muutenkin pitää ylimääräiset menot kurissa, ettei jouduta vararikkoon puolin sun toisin. Menomatka meni todella leppoisasti poutasäässä ja sain kokea kolme uutta osavaltiota matkan aikana. Ajoimme Marylandin, Pennsylvanian läpi New Yorkin osavaltioon ja maileja tuli n. 400, eli n 644 kilometriä. Koska pysähdyksiä ei tarvittu kuin muutama, olimme perillä iltapäivästä, joskus kolmen maissa. Olen ottanut tavaksi käydä ensin kohteen turisti-infossa kyselemässä, mitä kohteella on heidän mielestä parasta tarjolla. Tällä kertaa oli hyvä että olin googlettanu vähän sitä sun tätä, koska rouvalla oli paljon muuta näytettävää kuin ilmaiset turistinähtävyydet. Mm. uusi ostoskeskus olisi kuulemma pitänyt käydä katsomassa. Me ei käydä shoppailemassa juurikaan koskaan, joten se vinkki meni kyllä meillä ihan harakoille. Onneksi osasin kysyä kysymyksiä parhaimmista paikoista, mistä nähdä putoukset, koska muuten olisimme olleet kartta kädessä pyörimässä ympäri kaupunkia etsien näköalapaikkoja. Ja onneksi rouva näytti mihin kannattaa jättää auto parkkiin, ettei tarvitse maksaa ylimääräistä auton pysäköinnistä.
On the US side of the Falls.
The American Falls
Ei muuta kun auto parkkiin ja putouksille. Sää oli poutainen meidän onneksemme, mutta tuuli oli kova ja kylmä. Laitoimme reippaasti vaatetta päälle ja kävelimme Yhdysvaltain puolella n. 1,5 tuntia. Voisi melkein sanoa että alue oli tyhjä – muutamia turisteja käveli siellä täällä ja oli ihana olla rauhassa. Voin vaan kuvitella miten paljon turisteja kaupungissa on kesällä. Kävelimme siis Rainbow-sillalta rantaa pitkin aina Goat Island-saarelle asti (kts. kartta) ja kuvien ottamisten ja ihmettelyjen kanssa tämä kesti siis tuon 1,5 tuntia. Alue ei siis todellakaan ole iso ja kuka vaan pystyy kävelemään (tai rullailemaan pyörätuolissa) nämä etäisyydet. Alueella on kaksi isoa putousta ja yksi pieni (riippuu mistä näkökulmasta tätä nyt sitten katsoo) – Amerikkalainen putous ja Hevosenkenkä putous (Kanadan puolella), sekä Morsiammen huntu-putous Goat Island:in ja Luna Islandin välissä.
Talvi on tänä vuonna ollut melko rankka Niagaran putouksilla ja lunta oli todella satanut reippaasti. Joku saattaa muistaa uutisista, kuinka putoukset olivat jäässä vielä jokunen kuukausi sitten ja sen kyllä huomasi. Jos tarkkaan katsoo kuvia, saattaa nähdä lumilohkareen amerikkalaisen putouksen päällä ja Amerikkalaisen putouksen edessä on jäätä vielä todella paljon! Sanotaan että putoukset näkee parhaiten Kanadan puolelta, mutta sen voiman tuntee Yhdysvaltain puolelta. Tämän väitteen voin allekirjoittaa 🙂 Harmiksemme Luna-saarelle ei päässyt kävelemään, eikä Amerikkalaisen putouksen alapuolelle lumen ja jään takia. Luna-saarella lunta oli arviolta kolme metriä ja olisi ollut äärettömän vaarallista mennä sinne seikkailemaan. Mutta, ei harmita yhtään että kävimme putouksilla tähän aikaan vuodesta! Oli ihan mieletöntä nähdä metrien ja metrien paksuiset jäälohkareet putouksilla ja kuulla kuinka valtavat lohkareet irtoaa jäämassasta ja putoaa veteen – mahtavaa kerta kaikkiaan!
The American Falls from Goat Island.
The American Falls. Luna Island in front of us.
The Horseshoe Falls and Canada.
Saavuttuamme takaisin autolle oli aika käydä viemässä tavarat talolle, mistä vuokrasimme Airbnb:n kautta huoneen yöksi ja esittäytymässä talon isännälle. Talo oli aivan superihana ja huone todella viihtyisä. Saimme illaksi muutaman ravintolasuosituksen ja suuntasimme kaupungille. Söimme tapaksia ja joimme hyvää viiniä. Kyllä kelpasi kunnon ruoka pitkän ajomatkan jälkeen! Kävimme vielä kasinolla yrittäen voittaa matkarahat takaisin, mutta tasan meni voitot ja rahat, mitkä pistimme peleihin. Istuimme vielä iltaa isäntämme kanssa talolla ennen nukkumaanmenoa ja oli ihan mieletöntä löytää niinkin pienestä kaupungista ihka oikea stunttinäyttelijä Hollywoodista asti 😉
Little Italy through Airbnb. Highly recommended!!
Tiistaiaamu valkeni poutaisena yön sateen jälkeen ja koska emme olleet ostaneet aamiaista talolle, päätimme juoda kahvit talolla ja lähteä metsästämään pannukakkuja Kanadasta. Muun talon väen vielä nukkuessa pakkasimme kimpsut ja kampsut ennen kahdeksaa ja lähdimme ylittämään Rainbow-siltaa kävellen. Suomalainen ei tosiaan tarvitse Kanadaan viisumia ja ylitys oli erittäin kivuton. Maisemat sillalta oli henkeäsalpaavat, eikä sateenvarjoa olisi tarvinnut ollenkaan! Kävelimme aina Hevosenkenkä-putouksille asti muutaman matkamuistomyymälän kautta, jonka jälkeen mahaa kurni jo kovasti. Onneksi lähistöllä on paljon hotelleja ja aamiaisravintolan löytäminen ei ollut vaikeaa 🙂 Tyttö sai pannareita ja kahvia! Nam! Vyöryimme mäkeä alas Rainbow-sillalle takaisin ja ylitimme rajan samalta sillalta mistä tulimmekin. Olin todella hermostunut, kuinka minun käy passintarkastuksessa, koska en ollut aivan varma käytännöstä, mutta ilmeisesti viisumini on ihan kunnossa ja kunhan vakuutan sedälle etten ole jäämässä Yhdysvaltoihin vaan palaamassa Suomeen, ei minulla ole mitään hätää.
The Falls from the Rainbow Bridge.
Rainbow Bridge and Canada.
American Falls from Canada.
Horseshoe Falls from Canada.
Niagara Falls from Canada.
The American Falls from Canada.
The Horseshoe Falls from Canada.
The Horseshoe Falls from Canada.
Koska meillä ei oikeastaan enää ollut mitään muuta, mitä olisimme halunneet käydä katsomassa Niagara Falls:ssa, lähdimme ajamaan kotiin päin. Tällä kertaa ajoimme eri reittiä kotiin ja navigaattori käytti meitä pikkukylissä ja ajoimme pikkuteitä aina Punxsutawney:n kylään asti. Punxsutawney:n kylä on tunnettu murmelistaan, josta kirjoittelin täällä aikaisemmin. Kylä on pieni ja tunnettu ainoastaan murmelistaan. Helmikuussa murmeli kaivautuu ulos kolostaan ja ennustaa talven loppumisesta. Sanomattakin selvää että koko kaupunki on pelkkää murmelia täynnä. Niin, ja kaikkihan on nähnyt elokuvan – mitä minä tässä enää siitä selitän 😀 Muutama kuva visiitistämme. Ja pääsin vihdoin kunnon Diner:iin syömään!!
Illallinen Dinerissä Punxsutawney:n kylässä / Dinner at a Diner in Punxsutawney.
Lasku oli hurjat 21 dollaria veroineen ja tippeineen kahdelta nälkäiseltä! / Our bill was 21 dollars, incl. the tax and the tip for two very hungry people!
Kaiken kaikkiaan loma oli aivan superihana ja vaikka ajomatka oli raskas, oli se ehdottomasti sen arvoinen! Jopa miehen mielestä, vaikka hän ensin epäröi kun ilmoitin mihin ollaan menossa. Keskiviikko meni täysin lepäillessä, sen verran verottaa ajaminen. Seuraavaksi odotellaan Louisianan lomaa ja 17 tunnin ajomatkaa 😉 Mahtavaa viikonloppua! Camilla Translate: We took a short trip to the Niagara Falls this week and loved it! We even went to Canada to see the Falls. On our way back we stopped at Punxsutawney 🙂
CamCam 