Pääsiäinen – pääsiäismunia, suppailua ja pyöräilyä

Pääsiäispupu kävi meillä kotona hieman ennakkoon jo torstaiaamuna erinäisistä syistä.
Woodlands Church Easter Egg Hunt.

Pääsiäinen on takanapäin ja samalla minun miniloma on tullut päätökseen. Muut läheiset ovat somen mukaan matkustelleet, joko lähimetsään tai kauemmas rannalle, mutta minä lomailin ihan vaan täällä kotona Houstonissa. Loma on nykyään hieman erilainen käsitys ja tarkoittaa lähinnä omien rutiinien rikkomista mukavalla tekemisellä.

Tänä pääsiäisenä vietin aikani miehen lasten kanssa touhutessa. Mies sai tehdä töitä tavalliseen tapaan, koska valtion hommissa pääsiäisenä ei heru vapaita eikä toimistolla ollut muita pitämässä puljua pystyssä, joten saimme lasten kanssa viettää paljon aikaa kolmistaan.

Yhdysvalloissa pääsiäinen on paljon lyhyempi, kuin Suomessa, eikä pääsiäinen oikeastaan näy millään muulla tavalla, kuin, että kaupassa on myynnissä pääsiäismakeisia ja muuta pääsiäisroinaa. Teksasissa lapsilla oli perjantai ja maanantai vapaa, kun taas Louisianassa sattumalta oli kevätlomaviikko koko viikon. Toinen ero Suomen pääsiäiseen on, että ainakin amerikkalainen mieheni kun puhui pääsiäisestä, niin hän viittasi pääsiäissunnuntaihin, kun suomalainen puhuu pääsiäisestä kokonaisuutena – torstaista maanantaihin. Eikä tosiaan ylimääräisiä vapaapäiviä jaella pääsiäisen takia. Tosin, kun ajelimme Louisianasta takaisin Teksasiin olisin halunnut käydä ruokakaupassa ja samalla vessassa, niin ruokakaupat oli mennyt kiinni aikaisemmin, kuin normaalisti. Samoin oli muutamat pikaruokaravintolat matkan varrella kiinni, vaikka yleensä kaikki ravintolat on aina auki. Joten, kyllä pääsiäistä jonkin verran huomioidaan.

Mitäs me sitten touhuiltiin viikonloppuna? Amerikassa pääsiäispupu käy munimassa pihalle sunnuntaiaamuna munia ja tuo kaikenlaista muuta krääsää, mutta suomalaiseen tyyliin ostin kaupasta mahdollisimman vähän ja mahdollisimman terveellisiä herkkuja lapsille. Pääsiäispupu kävi meillä itse asiassa jo torstaiaamuna ja nimenomaan sisällä, koska noh, tuo meidän piha on aika pieni, eikä pupu halunnut mennä aamupaidassaan ulos hyppimään aamukuudelta.. Jottei lapsille mitään traumoja jäänyt, kun eivät saaneet kaikkea krääsää, niin kävimme lauantaina iltapäivällä kirkon järjestämässä munajahdissa. Munia ei niinkään tarvinnut etsiä, vaan nehän oli vaan heitetty isolle nurmelle, johon kaikki lapset sitten saivat mennä poimimaan. Koko tapahtuma kesti ehkä viisitoista sekuntia, mutta pääasia, että kaikilla oli kivaa!

Näitä Easter Egg Hunt:eja on ympäri maata, erityisesti kirkot järjestävät niitä juuri ennen jumalanpalvelusta. Monet tulevat hyvissä ajoin ennen tapahtumaa ottamaan kuvia kauniissa kesämekoissaan ja niin mekin. Vaikkei meillä ollut mitään hienoja vaatteita..

Pääsiäisen kunniaksi saimme taas ystäväni ja hänen neljä lasta yökylään, mikä oli koko viikonlopun kohokohta. Lapset saivat leikkiä keskenään, kun me aikuiset kokkailimme ja saimme viettää laatuaikaa yhdessä. Kävimme myös pyöräilemässä, leikkipuistoissa ja suppailemassa. Suppailusta oli kulunut liian pitkä aika, joten korjasimme asian lauantaina pääsiäismunien jahtaamisen jälkeen. Sunnuntaina kävimme palauttamassa lapset äidilleen, eli lähes koko päivä meni autossa. Kaikin puolin viikonloppu oli onnistunut ja kaikilla oli todella hauska pääsiäinen.

Loppuun halusin vielä kertoa eräästä huomiosta, jonka olen tehnyt tässä vajaan vuoden Amerikassa vietetyn ajan jälkeen. Tiedättekö kun Suomessa myydään joulusuklaita alennusmyynneissä vielä helmikuussa? Koska olen aika pihi, en viitsi ostaa kaiken maailman sesonkituotteita täyteen hintaan, niin jään aina odottamaan alennusmyyntejä. Eilen, sunnuntaina, oli siis pääsiäinen ja pääsiäispupun päivä. Tänään maanantaina menin ruokakauppaan HETI ensimmäiseksi aamiaisen jälkeen ja lähes kaikki pääsiäissuklaat ja krääsät oli jo myyty pois. Valtavat lavat tukkivat kaupan käytävät, koska pitää saada seuraavat tavarat hyllyihin! En jäänyt seuraamaan, mikä seuraava sesonki on, mutta grillausvälineistä päätellen, ehkä seuraava sesonkituote on kesä ja grillaaminen…? Seuraava pyhä on toukokuun lopussa, kun on Memorial Day, eli kaatuneiden muistopäivä, millä ei ole siis tietenkään mitään tekemistä muistamisen kanssa, vaan tämä on siis virallinen kesän aloituspäivä —> grillibileet.

Vein pojat pyöräilemään lauantaiaamuna ja pysähdyimme ihastelemaan Houstonin keskustan korkeita rakennuksia horisontissa.
Kävimme lasten kanssa aikaisemmin viikolla ihmettelemässä kilpikonnia.

Miniloma on nyt siis vietetty ja palaan taas normaali arkeeni ja työnhakuun. Loma teki hyvää meille kaikille ja saimme mieheni kanssa käytyä läpi asioita tulevaisuuden varalle. Päädyimme siihen, että jään tekemään töitä ainakin alkuun kotiin. Haen samalla töitä muualta, mutta ainakin toistaiseksi teen töitä kotoa. Autossa istuminen on siitä terapeuttista, koska sillon on aikaa puhua asioista ja tehdä isojakin päätöksiä. Nyt olemme taas hieman viisaampia ja tulevaisuus näyttää hyvältä!

Pääsiäismaanantain saalis kaupasta. Suklaata alennusmyynnissä. 

Ihanaa uutta viikkoa!
Camilla

Appivanhempien vierailu

Lake Woodlands joulun välipäivinä sateiden jälkeen.

Appivanhempani päättivät tulla meille puolentoista viikon vierailulle jouluna ja nyt se vierailu on takanapäin ja kaikki on enemmän kuin hyvin. Jos totta puhutaan, en ollut missään vaiheessa edes huolestunut, kuinka vierailun käy.

Mieheni vanhemmat ovat kärsivällisiä, helposti lähestyttäviä, huomaavaisia ja uteliaita (sanan positiivisessa merkityksessä). Eivät tuomitse tai puhu selän takana ja ovat ehkä kuitenkin enemmän introverttejä kuin ekstroverttejä, vaikka ensimmäisten vuosien kokemusten mukaan ei hiljaista hetkeä keskusteluiden välissä ollut. Juuri sellaisia ihmisiä, ketä haluaa kotiinsa vieraiksi. Mieheni äiti tykkää tiskata ja siivota muiden ihmisten sotkuja, joten kaikin puolin kaikille jäi hyvä maku suuhun vierailusta.

Puolitoista viikkoa meni itse asiassa aika nopeasti. Minulla oli takataskussa kaikkea kivaa puuhaa, emmekä tainneet olla yhtenäkään päivänä kotona koko päivää. Tässä nykyisessä asunnossa meillä on vaan kaksi makuuhuonetta, joten kuusi ihmistä saimme juuri ja juuri mahtumaan nukkumaan, mutta päivisin tuntui, ettei meinannut löytää rauhallista paikkaa. Eteenkin lapset turhautuivat helposti, kun ei saanut leikkiä olohuoneessa jos aikuisilla oli keskustelu kesken.

Joulun alla kävimme katsomassa jouluvaloja ja amerikkalaiseen tapaan oli kyllä panostettu!

Parasta vierailussa oli ehdottomasti aika, minkä sain viettää anoppini kanssa. Veimme lapsia leikkipuistoon ja lasten leikkiessä juttelimme puiston penkillä istuessa kaikkea maan ja taivaan välillä. Hänkin sanoi, että nämä naiskeskustelut olivat hänen loman kohokohtia. Oli kiva kuulla tarinoita mieheni lapsuudesta ja myös koko suvun tarinaa. Mieheni vanhemmilla on molemmilla paljon sisaruksia, joten serkkuja perheestä löytyy vaikka kuinka!

Mites muuten kuulumiset? Suurin muutos on ollut, että pääsin vihdoinkin pyörän päälle kahden kuukauden loman jälkeen! Kylläpäs tuli hyvä mieli ja on paljon parempi fiilis, kun pääsin liikkumaan. Mitäs muuta..? Asuntomme on täynnä muuttolaatikoita ja ylimääräistä sälää. Olin todella onnellinen tänään kun ystäväni tuli meille lounaalle, että sain siivottua tätä kaaosta. Tai siis siirrettyä kaikkea vierashuoneeseen, heh. Siinäpä kaikkein tärkeimmät. Ai niin, ja koska elämä ei olisi liian helppoa ja tasapaksua, lähdemme taas työmatkalle. Juuri sopivasti ennen muuttoa. Mutta olen ollut tehokas ja suurin osa on jo pakattuna 🙂

Kivaa viikonloppua!
Camilla

Ensimmäinen Thanksgiving

Kiitospäivän kukkia.

En ole aikaisemmin viettänyt syksyä Yhdysvalloissa, joten tämä oli ensimmäinen Kiitospäivä minulle. Mieheni työn takia, hän ei varsinaisesti ole viettänyt Thanksgivingiä perheensä kanssa vuosiin, eikä näin ollen ole mitään perinteitä, joita hän olisi halunnut juhlittavan. Halusin kuitenkin viettää “tyypillistä” amerikkalaista Kiitospäivää ja olin kysellyt miehen lapsilta mitä he odottavat pyhältä. Lapset saavat (ainakin Louisianassa) viikon lomaa Kiitospäivän aikaan, ja kävimme hakemassa lapset edellisenä viikonloppuna. Lapsillakaan ei oikein ollut mitään erityisiä toiveita, joten päädyimme menemään fiiliksen mukaan ja esimerkiksi Kiitospäivän illallisen reseptit etsin netistä.

Thanksgiving on siis aina marraskuun kolmas torstai, ja monet matkustavat jo keskiviikkona perheensä luokse ja ottavat perjantain vapaaksi. Mies oli kuitenkin koko viikon töissä, koska oli päivystysvuorossa ja tottakai joku laiterikko tapahtui Thanksgiving aamuna ja hän joutui menemään töihin. Onneksi vika korjaantui nopeasti, eikä jääty ilman isän läsnäoloa pyhänä. Perjantaina toimisto oli ollut tyhjä ja hän oli istunut koko päivän yksin päätteellä. Vuosi on lopuillaan ja hänen lomapäivät on nyt tämän vuoden osalta käytetty, joten hänen oli pakko mennä toimistolle perjantaina, vaikka muut oli ottanut vapaata. Anyhow, Kiitospäivä aloittaa “Holiday Season:in”, eli joulu+kiitospäivä ja kaupat on täyttynyt joulukoristeista ja -musiikista.

Ruoka
Niinkuin suurimmalla osalla ihmisistä, meilläkin ruoka oli pääosassa Thanksgiving päivänä. Aloitimme heti aamiaisen jälkeen ja teimme oikeastaan kaikki ruoat itse, paitsi kalkkuna, jonka mies kävi hakemassa yhdestä ravintolasta edellisenä iltana. Minä en syö kalkkunaa, eikä lapset syö paljon, joten olisi ollut energian tuhlausta paistaa kokonainen kalkkuna itse. Savustetun kalkkunan lisäksi meillä oli tarjolla bataattivuokaa amerikkalaisittain – paljon sokeria ja paahdettuja vaahtokarkkeja päällä. Jep. Oli hieman kummallinen yhdistelmä, mutta kyllä se oli ihan syötävää. Lisäksi meillä oli Louisianalaisittain corn suofflet:a, mikä on oikeastaan maissileipää, mutta siihen lisätään voita, sour cream (creme fraiche) ja säilöttyä maissia. Ja koska halusin pöytään jotain vihreetä, lämmitin herneitä pannulla. Kalkkunan kaveriksi tein vielä karpalokastiketta, mikä yleensä tulee tölkissä, mutta koska itse en käytä mitään valmista, tein kastikkeen itse. Jälkiruoaksi leivoimme kurpitsapiiraan ja tarjoilin sen cashewjäätelön kera.

Ruokaa tuli niin paljon, että söimme sitä sekä lounaaksi, että illalliseksi kaksi päivää. Kaiken kokkailun jälkeen oli ihana, kun pystyi vaan lämmittämään ruokaa.

Paraati
Kokkailun ohessa oli kiva katsella Macy’s tavaratalon järjestämää paraatia New Yorkissa. Olen monesti nähnyt telkkarissa (hyvä esimerkki Frendit) Thanksgiving paraatista, mutten koskaan ole tätä nähnyt. Nyt olikin oiva tilaisuus katsoa paraatia paraatipaikalta, omalta kotisohvalta. Meitä oli sen verran monta kokkia, että kaikki sai katsoa vuorollaan paraatia, joka muuten oli historian kylmimmässä säässä. New Yorkissa oli paraatin aikaan kuusi astetta pakkasta (Celsius), mutta tuuli teki kelistä todella kylmän. Moni tietysti ajattelee, ettei tuo nyt ole mitään, mutta kun katsoin cheerleadereitä pikkuhameissaan ja artisteja coctailmekoissaan tuli kylmä ihan katsoessa.

Tässä muutama kuva Thanksgiving paraatista New Yorkista. 

Jos ymmärsin oikein, eri osavaltioiden lukioiden orkesterit ja cheerleaderit saapuivat paraatiin esittämään taitojaan. Tämän lisäksi paraatissa oli floats (engl.). Tämän joku suomenkielen taitoinen voi kääntää meille muille 🙂 Nämä Parade floats toimivat artistien ja esim. kuorojen esiintymislavoina. Jokaisen lukioryhmän tai artistien välissä komeilivat valtavat ilmapallot, joissa esiintyivät muun muassa Frozen:in Olaf, kaikki mahdolliset supersankarit tai Netflixin uudet Trollit. Paraati oli kyllä hienosti toteutettu ja pidin todella paljon esityksistä. Olin kuitenkin hieman yllättynyt musiikin valinnasta paraatin, koska jotenkin oletin, että Kiitospäivänä kuunneltaisiin jotain tiettyä Kiitospäivän musiikkia, mutta monet esitykset olivat joululauluja ja taustalla soi koko ajan joulumusiikki. Thanksgiving todella aloittaa Yhdysvalloissa joulun vieton, monessa mielessä.

Ulkoilu perheen kesken
Koska torstaina oli aivan täydellinen ulkoilupäivä, pakkasimme koko porukan autoon iltapäivällä lounaan jälkeen ja lähdimme järvelle. Mies harrastaa metsästystä ja hän oli edellisellä viikolla ostanut uuden veneen (pirogue, tasapohjainen kanootin tyyppinen vene), jota tietenkin piti päästä testaamaan. Hyppäsimme kanoottiin kaikki neljä ja ihailimme tyyntä järveä auringon paisteessa. Lapset halusivat veneilyn jälkeen vielä leikkiä järven rannalla sijaitsevassa leikkipuistossa, joten jäimme nauttimaan auringon paisteesta kunnes aurinko laski. Auringon lasku tulee todella aikaisin, nyt kun siirryttiin täälläkin talviaikaan ja vaikka ei pimeä tule kolmelta iltapäivällä, kyllä tuntuu pimenevät illat ja kylmät kelit ihan yhtä tylsältä kuin Suomessakin.

Joulukoristeet
Jotta pimeys ei olisi niin masentavaa, päädyimme (amerikkalaiseen tapaan) tuomaan joulukoristeet ja joulukuusen sisään Thanksgivingin jälkeen. Ilmeisesti moni tuo kuusen sisälle juuri Thanksgivingin aikaan ja kuusta saa ihailla kuukauden päivät, mikä ei mielestäni ole mitenkään huono asia. Itse olisin kyllä tuonut kuusen sisälle suomalaisittain vasta jouluaattoaamuna, mutta koska lapset tulevat meille vasta joulun jälkeen, kysyin heiltä haluavatko he koristella kuusen nyt vai vasta myöhemmin ja vastaus kuului nyt.

Joulukuusi pääsi ruokailutilan nurkkaan. Eipä olisi yhtään isompi kuusi tähän asuntoon mahtunutkaan.
Itse tekemiä joulukoristeita. 

Olimme jo aikaisemmin tehneet itse kuusenkoristeet ja olin löytänyt kirppikseltä kauniit joulupallot, joten ei tarvinnut kuin laittaa koristeet kuuseen. Kuusenkin saimme appivanhemmiltani, koska tämä oli ylimääräinen heillä. Laskin, että joulukuusi tuli meille kustantamaan kokonaisuudessaan alle kymmenen dollaria. Ei huono. Olin jo päättänyt aikaisemmin, etten aio käyttää rahaa joulun koristeluun, ellei ole aivan pakko ja tuli ihan voittaja olo kun ei tarvinnut käyttää rahaa ja silti mielestäni saimme kauniin kuusen. Kallein ostos oli valtava paperinen joulutähti Ikeasta, minkä ripustin ruokailutilan ikkunaan tuomaan valoa eteenkin pimeinä iltoina. Tämäkin ostos tosin taisi olla peräti kahdeksan dollaria.

Kaiken tohinan keskellä tulin ajatelleeksi omaa perhettäni ja jouluna tulee varmasti suuri ikävä kaikkia. Mies näytti kokkailun lomassa videon valkoisesta labradorinnoutajasta ja jäin ajattelemaan karvaista perheenjäsentä Espoossa. Ikävä on kaikkia – karvaisia ja karvattomia. Vaikkei Kiitospäivä ole suomalainen juhlapyhä, olisi silti ollut ihana viettää se oman perheen kanssa, vaikka samalla olen äärettömän onnellinen uudesta perheestäni. Perheen viestiketjuun tuli pari päivää sitten muutama viesti joulun suunnitelmista ja oli todella haikea lukea suunnitelmista, joihin ei itse ole osallistumassa. Elämäntyylin nurja puoli.

Ikävä kyllä kuvia ei meidän Kiitospäivästä päässyt mukaan tähän postaukseen teknisten haasteiden takia, mutta ainakin voitte ihailla kanssamme joulukuusta ja nuo pari kuvaa paraatista.

Happy Holidays,
Camilla