Lokakuinen tiistai

Heräsin aikaisin, vaikka menin myöhään nukkumaan. Mies ei olisi millään jaksanut herätä, vaikka tänään on hänen ainut työpäivä tällä viikolla. Hänellä on niin paljon lomapäiviä käyttämättä, että on ottanut paljon vapaapäiviä. On nimittäin peurakausi meneillään. Toistaiseksi ei ole peuraa saatu, mutta yksi villisika on jo tullut.

Olin taas unohtanut tehdä tuorepuuron edellisenä iltana, niin keitin kaurapuuroa ja teetä itselleni. Mies otti vaan lounaat ja kahvit mukaan ja lähti suoraan töihin. Katsoin loput Selviytyjät-jaksosta aamupalan lomassa ennen kuin siirryin toimistooni.

Markkinoiden auettua Chicagossa hoidin hetken portfoliotani, ennen kuin siirryin kirjoittamaan. Onneksi raakaöljy on taas nousussa, kun tuntuu, että pelkkää laskua on ollut viimeiset pari viikkoa. On siis toivoa, että teen jopa voittoa raakaöljykaupoilla. Kirjoitin blogia puolisen tuntia. Äiti soitti Suomesta ja kävimme läpi heidän Amerikanmatkaa. Verkkoyhteys oli aika huono, niin päädyimme soittelemaan myöhemmin. Sain kuitenkin kuulla, että äiti oli jo löytänyt paljon tuliaisia listaltani.

Saamme ensi viikolla siis vieraita Suomesta ja vitsailin miehelle, että muista sitten pestä ikkunat, kun anoppi on tulossa. Olen jo aikaisemmin kertonut miehelleni, kuinka Suomessa on tapana päivitellä vieraille sitä, kuinka ei olla vielä ehditty ikkunoita pesemään, että pahoittelut kun ikkunatkin on likaiset. Nähtäväksi jää, joutuuko äiti katsomaan ulos likaisista ikkunoista 😉

Valmistelin huomisen tapaamista lounaaseen asti. Lounaaksi löytyi bataattimuusia ja “kana”nuggetteja guacamolen kera jääkaapista. Ihana kun tekee paljon ruokaa useana päivänä peräkkäin, niin riittää moneksi ateriaksi!

Kampaaja laittoi viestiä, että on vähän aikataulusta myöhässä, mutta eipä minua haitannut. Jatkoin töitä iltapäivään asti ennen kun pääsin lähtemään kampaajalle. Ärsyttävintä muuttamisessa on, että pitää löytää uusi kampaaja, lääkäri, shampoo, kynsilakka, deodorantti ja kaikkea muuta “tarpeellista”. Minulla kävi todella hyvä tuuri, että meidän kotitalon läheltä löytyi ihana uusi kampaamo, jossa jokainen kampaaja on omalla toiminimellä omassa pikkusalongissa. Onneksi annoin tälle yhdelle nuorelle miehelle mahdollisuuden, nimittäin olen täältä astunut ulos tyytyväisenä! Hiuksista tuli jälleen aivan ihanat ja raikkaat!

Kampaajassa käynnin jälkeen kävin yrittämässä saada otettua passikuvaa, mutta ei onnistunut laitevian vuoksi. Tarvitsen kaksi passikuvaa yhteen oleskelulupaan liittyen hakemukseen ja minulta juuri loppui kaikki ja piti siis käydä hakemassa lisää. Olen tainnut tähän mennessä lähettää maahanmuuttoviranomaisille kymmenkunta passikuvaa itsestäni. En tiedä mitä he oikein tekevät kaikilla näillä kuvilla, mutta ehkä tällä on joku tarkoitus.

Mies oli juuri ehtinyt tulla kotiin pitkän työpäivän jälkeen kun tulin kotiin. Onneksi jääkaapista löytyi vielä edellisen päivien ruokia ja lämmitimme illalliseksi tähteitä, ettei tarvinnut alkaa laittamaan ruokaa. Kävimme läpi päivän aiheita ja suunnittelimme tulevaa. Vetäydyin vielä hetkeksi työhuoneeseen ja valmistauduin seuraavaan päivään. Tein tehtävälistat, kirjoitin ja luin. Kävin iltapesulla ja vaihdoin pyjamat päälle. Katsoimme hetken telkkaria ennen kuin oli aika mennä nukkumaan.

Camilla

Leave a comment